Amerikan löytämisen historia ja sen vaikutukset maailmalle
Espanjalainen löytöretkeilijä Francisco Pizarro saapui inkavaltakuntaan Etelä-Amerikan länsirannikolle keväällä 1531 ja suuntasi alueen huhuttujen kulta-, hopea- ja jalokiviesiintymien houkuttamana sisämaahan 180 miehen ja 37 hevosen kanssa.
Tämä paikka on myöhemmin löytynyt Kanadasta ja tunnetaan nykyään nimellä (Meduusalahti). Viikinkien lähdettyä Amerikka oli asti jälleen eristyksissä.
Palattuaan Kastiliaan Kolumbus sai nauttia ennenkokematonta vaurautta Hispaniolasta tulevien rahalähetysten ansiosta. Hänen terveytensä oli kuitenkin jo huono ja heikkeni nopeasti. Koska hän ei kyennyt kivuiltaan enää matkustamaan hoviin, poika Diego hoiti hänen asioitaan. Kolumbuksella oli leskeksi jääneen kuninkaan kanssa kiistaa viroistaan sekä saamistaan rahallisista avustuksista ja tuotoista, ja Kolumbus syytti kuningasta lupauksiensa pettämisestä. Vastineeksi kuningas tarjosi läänityksiä Kastiliassa, minkä Kolumbus torjui. Kolumbus kuoli 20. toukokuuta 1506. Häntä vaivanneeksi sairaudeksi on vuosisatojen ajan arveltu . 2000-luvulla todennäköiseksi kuolinsyyksi on nostettu , jonka Kolumbus sai todennäköisesti ruokamyrkytyksestä matkoillaan.
Kolumbus on kautta historian tunnettu henkilönä, joka löysi Amerikan
Kolumbuksen kuoltua hänen poikansa Diego ja Fernando kävivät Kastilian kruunua vastaan pitkällisiä oikeuskiistoja tuotoista, jotka he katsoivat kruunun olevan heille velkaa. Kruunu tukeutui 1500-luvun alkupuoliskon aikana hanakasti erilaisiin väitteisiin, joiden mukaan Kolumbus ei olisi ollutkaan Amerikan todellinen löytäjä. Jotkut väittivät tai Kolumbusta edeltäneen "tuntemattoman luotsin" löytäneen maanosan ennen Kolumbusta. Jotkut jopa todistivat oikeudessa ettei Kolumbus olisi edes käynyt mannermaalla kolmannen matkansa aikana. Kolumbuksen edelle nostettiin myös löytöretkeilijä , jonka väitettiin virheellisesti käyneen Amerikan mantereella ennen Kolumbusta. Lopulta koko maanosa nimettiin pian Kolumbuksen kuoltua Vespuccin mukaan, sillä Vespuccin väitettiin hataralta pohjalta ensimmäisenä tienneen käyneensä uudessa maanosassa eikä Aasiassa.
Tutkimusryhmän mukaan Amerikka oli 130 000 vuotta sitten ihmisen saavutettavissa meriteitse. Muut uudet tutkimukset ovat löytäneet geneettisiä yhtäläisyyksiä Amazonin alueella asuvista alkuperäiskansoista sekä osista Aasian ja Australian ihmisiä.
Ensimmäisen löytöretken Kolumbus teki vuosina 1492 - 1493, toisenvuosina 1493 - 1496, kolmannen vuosina 1498 - 1500 ja neljännen, viimeisen vuosina 1502 - 1504.
On totta, että kävi Amerikassa, mutta hän ja hänen miehistönsä eivät olleet ensimmäiset ihmiset uudella mantereella, eivätkä edes ensimmäiset eurooppalaiset.
Pher Kalm, suomalainen Amerikan löytäjä
Mitään kirjallisia tietoja ei ole siitä, että viikingit olisivat asuneet Amerikassa pysyvästi. Lyhytkestoisia, epäonnistuneita asutusyrityksiä on saattanut olla, mutta olosuhteet olivat ankarat ja alkuperäiset amerikkalaiset – joista viikingit käyttivät nimitystä ”skrællinger” – osoittautuivat tunkeutujille ylivoimaisiksi. Eerik Punaisen ja Leif Erikssonin jälkeläisten elämä oli Grönlannissa vaikeaa. Ilmasto muuttui ankarammaksi ja elintarvikkeet kävivät vähiin. 400–500 vuoden kuluttua viikingit näyttävät hävinneen kokonaan Grönlannista. Viimeinen kirjallinen tieto Grönlannin viikingeistä koskee häitä, jotka pidettiin eräässä Grönlannin kirkossa vuonna 1408. Yli sata vuotta myöhemmin muuan saksalainen kauppalaiva havaitsi, että Grönlannin siirtokunta oli hylätty kokonaan; paikalta löytyi vain yksi hautaamaton miehen ruumis, jonka kupeella oli edelleen puukko. Siihen loppuvat tiedot Grönlannissa olleista viikingeistä. Vasta 1700-luvulla Grönlantiin saapui norjalaisia ja tanskalaisia uudisasukkaita, jotka perustivat sinne pysyvän siirtokunnan.
Mauritz Edström : Kolumbus, Amerikan löytäjä
Maailma mullistui, kun Amerigo Vespucci vuonna 1503 totesi, että Kristoffer Kolumbus ei ollut löytänyt meritietä Intiaan vaan aivan uuden mantereen.
Mauritz Edström : Kolumbus, Amerikan löytäjä
Kukaan ei todellisuudessa tiedä, miten tämän skandinaavisen saagan yksityiskohdat tulisi sovittaa yhteen nykypäivän maantieteen kanssa. Saagojen epämääräiset ja arvoitukselliset yksityiskohdat ovat pitkään herättäneet kiinnostusta historiantutkijoissa. Varteenotettavin todiste siitä, että skandinaavit ovat olleet Amerikassa ennen Kolumbusta, on eräs Newfoundlandissa lähellä L’Anse aux Meadowsin kylää oleva paikka, jossa tehtiin kaivauksia 1960- ja 1970-luvuilla. Tällä paikalla on jäännöksiä taloista, jotka ovat kuuluneet kiistatta skandinaaveille, sekä raudan sulattamiseen käytetty uuni ja muita esineitä, jotka on ajoitettu Leif Erikssonin ajalle. Lisäksi eräs Etelä-Newfoundlandissa työskennellyt tanskalainen tutkimusmatkailija löysi hiljattain huolellisesti muotoillun kivipainon, jota on luultavasti käytetty jossain viikinkilaivassa.
Leif Eriksson – Amerikan löytäjä? — Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Artikkelin tietoja varten on haastateltu Pohjois-Amerikan historian asiantuntijaa, yliopistonlehtori Rani-Henrik Anderssonia Helsingin yliopistosta. Andersson on asiantuntijana myös Tiedetrippi-podcastin jaksossa Kuka löysi Amerikan?