Mukana Suomi ja muita amerikkalaisen jalkapallon sarjoja.


Perusperiaatteena amerikkalaisessa jalkapallossa hyökkäyksellä on taipumus etsiä sopivia mies miestä vastaan -tilanteita, joissa puolustavat pelaajat joutuvat kuviovalintojen takia alakynteen: esimerkiksi kookkaiden tukimiesten on usein vaikea seurata nopeiden laitahyökkääjien juoksemia heittokuvioita, jolloin laitahyökkääjillä on suurempi mahdollisuus saada kiinni pelinrakentajan heittämä pallo.


Perusperiaatteena amerikkalaisessa jalkapallossa hyökkäyksellä on taipumus etsiä sopivia mies miestä vastaan -tilanteita, joissa puolustavat pelaajat joutuvat kuviovalintojen takia alakynteen: esimerkiksi kookkaiden tukimiesten on usein vaikea seurata nopeiden laitahyökkääjien juoksemia heittokuvioita, jolloin laitahyökkääjillä on suurempi mahdollisuus saada kiinni pelinrakentajan heittämä pallo.

Niinkuin joukkuelajeissa yleensä, amerikkalaisesa jalkapallossakin tuomarit ohjaavat peliä ja kommunikoivat toisten tuomareiden kanssa sekä informoivat ratkaisuistaan pelaajia, valmentajia ja yleisöä käsimerkein. Amerikkalaisessa jalkapallossa näitä käsimerkkejä on aikamoinen valikoima. Jotkut merkit ovat jatkuvassa käytössä ja toiset taas harvinaisempia.

Amerikkalainen jalkapallo on aluevaltauspeli.

Amerikkalainen jalkapallo, tuttavallisemmin jefu (jenkkifutis), on nurmikenttien shakkia. Toisin kuin shakissa, missä yhtä nappulaa liikutetaan vuorotellen, jefussa kaikki 22 pelaajaa kentällä liikkuvat samanaikaisesti.

Amerikkalaisessa jalkapallossa on lukuisia eri pelipaikkoja ja rooleja. Tärkeimmät erot ovat hyökkäys- ja puolustuspelaajien välillä. Sekä hyökkäyksessä että puolustuksessa on lukuisia eri rooleja eri pelaajille. Hyökkäyksen ”aivot” on pelinrakentaja (QB) joka vastaanottaa aloitussyötön hyökkäyksen linjan keskimmäiseltä mieheltä eli (C) ja käynnistää pelin. Pelinrakentaja voi joko antaa pallon (HB/FB), joka etenee palloa kantamalla. Pelinrakentaja voi myös heittää pallon (WR) tai . Pelinrakentajalle vaihtoehtona voi olla oma juoksu pallon kanssa. koostuu viidestä pelaajasta. Näiden pelaajien tehtävä on avata puolustukseen juoksuväylä keskushyökkääjälle tai tehdä heittopeleissä suojausta pelinrakentajalle. Eri hyökkäysmuodostelmissa eri pelaajien käyttö vaihtelee runsaasti, ja jopa kahdella saman pelipaikan pelaajalla rooli voi olla erilainen.

Amerikkalaisessa jalkapallossa on lukuisia eri pelipaikkoja ja rooleja. Tärkeimmät erot ovat hyökkäys- ja puolustuspelaajien välillä. Sekä hyökkäyksessä että puolustuksessa on lukuisia eri rooleja eri pelaajille. Hyökkäyksen ”aivot” on pelinrakentaja (QB) joka vastaanottaa aloitussyötön hyökkäyksen linjan keskimmäiseltä mieheltä eli (C) ja käynnistää pelin. Pelinrakentaja voi joko antaa pallon (HB/FB), joka etenee palloa kantamalla. Pelinrakentaja voi myös heittää pallon (WR) tai . Pelinrakentajalle vaihtoehtona voi olla oma juoksu pallon kanssa. koostuu viidestä pelaajasta. Näiden pelaajien tehtävä on avata puolustukseen juoksuväylä keskushyökkääjälle tai tehdä heittopeleissä suojausta pelinrakentajalle. Eri hyökkäysmuodostelmissa eri pelaajien käyttö vaihtelee runsaasti, ja jopa kahdella saman pelipaikan pelaajalla rooli voi olla erilainen.

Jo Britteinsaarten esimuodoista lähtien jalkapallo oli luonteeltaan ollut hyvin väkivaltainen peli, minkä hengen mukaisesti amerikkalaisessa jalkapallossa kiellettiin kaikenlaiset metallia sisältävät vaatteet ja varusteet vuonna 1894. Varusteissa on tapahtunut kehitystä, kun erilaisia suojavarusteita on sallittu loukkaantumisten estämiseksi. Vuonna 1890 pelaajien ainoa päänsuoja oli heidän kasvattamansa pitkät hiukset sekä nahkainen nenäsuoja. Vuonna 1896 otettiin käyttöön ensimmäiset nahasta valmistetut päänsuojukset, jotka kehittyivät ajan myötä korvaläpillä varustetuiksi lippalakeiksi. Nykyistä muistuttava metallinen suojakypärä esiteltiin vuonna 1917. Pakollisiksi kypärät tulivat yliopistopeleissä vuonna 1939 ja :ssä vuonna 1943. Nykyisin alan liitot suosittelevat muun muassa pakollisten varusteiden valvontaa, että pelaajilla on asianmukainen varustus pelissä.


NFL (amerikkalainen jalkapallo): 17 ottelun runkosarja + pudotuspelit

Monet ajattelevat jenkkifutiksen olevan liian monimutkaista. Sitä se tuppaa olemaankin, jos ei tunne pelin sääntöjä. Alla on Suomen Amerikkalaisen Jalkapallo Liiton tekemä video, jossa käydään läpi jenkkifutiksen perusteet. Videon katsottua pelejä on varmasti paljon mielenkiintoisempaa ja hauskempaa seurata.

Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon Liitto ry

Jokaisella amerikkalaista jalkapalloa pelaavalla harrastajalla tulee olla vakuutus, joka kattaa lajina amerikkalaisen jalkapallon. Vakuutuksen voi joko hankkia erikseen tai hyödyntää pelaajalisenssin yhteydessä tarjolla olevaa kattavaa vakuutusturvaa. ”Sporttiturvan” tarjoajana toimii Pohjola Vakuutus.

Amerikkalainen jalkapallo, Helsinki

Amerikkalaisessa jalkapallossa pelaajat käyttävät suojavarustusta, joka koostuu kypärästä, hartiasuojasta, lonkka- reisi- ja polvisuojista sekä hammassuojasta. Harjoiteltaessa tarvitaan oma harjoituspeliasu, jossa on lajiin soveltuvat housut ja paita.

Amerikkalainen jalkapallo Suomessa

Lajin aloittamisajankohta ei ole pelkästään riippuvainen iästä. Lasta voi rohkaista harrastamaan jenkkifutista, kun hänellä itsellään herää kiinnostus lajia kohtaan. Jo alle 9-vuoti­aat voivat aloittaa amerikkalaisen jalka­pallon pelaamisen turnausmuotoisissa sarjoissa. Pelaajien ollessa taitotasoltaan, voimiltaan ja varta­lon kooltaan suhteellisen samanlaisia, voi kilpailla turvallisesti iästä riippumatta.

Amerikkalainen jalkapallo koko 9 Aikuisten koko

ovat erikoistilanteita. Näihin on omat pelipaikkansa. Erikoispelit ovat amerikkalaisen jalkapallon ehkä rajuin osa-alue. Erikoistilanteissa pallo vaihtaa usein aloituspaikkaa ja haltijaa, ja erikoistilanteissa on aina mahdollisuus voittaa lisää kenttäalaa tai tehdä pisteitä. Näissä tilanteissa yhden pelaajan taitotaso korostuu, kuten esimerkiksi potkaisija tai palauttaja. Pelkästään ottelun aloittaminen on erikoispeli, koska ottelun ensimmäinen peli on aina potkupeli (pois luettuna lasten/nuorten pelit pienimmillä joukkueilla). On laskettu, että pelistä on keskimäärin 1/5 erikoispelejä. Lisäksi joka 5. yritys (ottelussa 120 yritystä, joista 24 erikoispeliä) on erikoispeli.