Aapeli Räsänen iskee KalPalle ison maalin Tampereella
Kaudeksi 2003–2004 joukkue sai merkittävän paluumuuttajan, kun Pasi Kuivalainen tuli edelliskauden mestaruusjoukkueesta Tapparasta. Hänen mukanaan tuli myös SaiPa:n A-junioreissa Suomen mestaruuden voittanut , joka halusi tulla kehittymään. Samalla joukkueeseen tulivat muun muassa nopeat ja taitavat Kenigin veljekset ja . Runkosarjassa joukkue sijoittui toiseksi pisteen päähän Mikkelin Jukureista. Paras pistemies oli Ville Hämäläinen 46 (21+25) pisteellä. Puolustaja oli Mestiksen paras puolustaja 42 (11+31) pisteellä. Pudotuspeleissä se kohtasi puolivälierissä ja välierissä . Voittaen edelliset otteluparit se pääsi finaaleihin. Seura voitti Mestiksen mestaruuden voittaen Jukurit voitoin 3–2. Viimeisen ottelun voittomaalin teki jatkoajalla Matti Tiihonen. Sarjassa tehtiin Mestiksen yleisöennätys pudotuspeleissä, kun neljättä peliä oli seuraamassa 4728 ihmistä. KalPan oli pudotuspelien tehokkain pelaaja 20 (13+7) pisteellä.
Seuran otti haltuunsa yksityinen yritys. Se halusi pitää KalPa:n Kuopiossa perusteluinaan perinteet ja historia. Samalla susilogo vaihtui uudenlaiseen kilpilogoon. Ennen susilogoa pelipaitoja koristanut punainen kilpikuva on koristanut joukkueen pelipaitoja vuodesta 1979 lähtien. Ensimmäisenä vuotena KalPa:n pelaajamateriaali oli huonompi kuin A-nuorten joukkue ja se oli tarkoituksella huonompi. Haluttiin kehittää A-nuorten joukkuetta ja pitää se A-nuorten SM-liigassa. Seuraavana vuonna valmentajiksi tulivat entinen KalPa-pelaaja Jukka Oksanen ja Anatoli Bogdanovin apuvalmentajana toiminut Jukka Korkiakoski. Joukkueen valmentamiseen panostettiin kovasti ja lopulta KalPa hallitsi suvereenisti Suomi-sarjaa. KalPa:n joukkueen tunnetuimpia pelaajia olivat muun muassa , ja . Joukkueen kapteenina toimi vuonna 1991 hopeamitalia mukana voittamassa ollut Veli-Pekka Pekkarinen. KalPan pelatessa Suomi-sarjassa syntyi käsite "Niiralan taikayö": A-juniorit pelasivat korkeammalla kuin edustusjoukkue, joten he saivat aikaisemmat ajat otteluille. Näin ollen Suomi-sarjan ottelut pelattiin iltamyöhällä. Vuonna 2001 seura voitti Suomi-sarjan mestaruuden ja nousi . Ensimmäisellä Mestis-kaudellaan joukkue voitti pronssia. Seuraavalla kaudella 2002–03 joukkue paransi suoritustaan keräämällä 10 pistettä enemmän kuin pronssikaudellaan ja sijoittuen sarjassa neljänneksi. Pudotuspeleissä joukkue ei päässyt puolivälieriä pidemmäksi, sillä pudotti kuopiolaiset jatkosta.
Kolmannessa erässä KalPa hyökkäsi isolla riskillä ja sai otteen, mutta Antti Suomelan 2-0 lopetti pyristelyt. Savolasryhmä pystyy kääntämään vaikeassa paikassa pelin suuntaa, mutta jäi ilman palkintoa. Vieläkö silt löytyy värkeistä varaa? JYPiltä löytynee ja joukkue on useammallakin suulla ilmoittanut lyövänsä lisää puita uuniin. Traktori telmii nyt kevätlaitumella. Se puolustaa oman alueen päättäväisesti, prässää ahnaasti ja kontrolloi kiekkoa paremmin kuin kahdessa ensimmäisessä ottelussa.
Tappara–KalPa, voitot 2–0.Pelicans–Kärpät, voitot 2–0.
Kaksi ensimmäistä erää maanantaina Hippoksella kertoivat siitä, mitä näiden joukkueiden kamppailut ovat parhaimmillaan - tai pahimmillaan, katsantokannasta riippuen. JYP väänsi KalPan pelillisesti melkoiseen siltaan, eikä vierasjoukkueella ollut Jaakko Rissasen läpiajoa lukuun ottamatta juurikaan maalipaikkoja ennen päätöserää.
Kaudelle 1998–1999 joukkue sai paluumuuttajana monivuotisen luottomiehen, hyökkääjä Pekka Tirkkosen. Hänestä tuli joukkueen kapteeni ja oli paras pistemies 29 (9+20) pisteellä. Maalivahti Kimmo Kapanen oli seuran halutuin pelaaja, josta oli kiinnostusta monessa eri joukkueessa. KalPa teki pr-tempun: Se peluutti päävalmentajaansa Jouni Rinnettä Kuopiossa HPK:ta vastaan. Hän keräsi ottelussa kaksi syöttöpistettä ylivoimalla ja KalPa voitti 4–2. Joukkue hävisi karsintasarjan ja putosi SM-liigasta. Näin ollen Pelicans paikkasi KalPan paikan sarjassa. Karsintojen ajan joukkuetta valmensi tuttu valmentaja Hannu Kapanen, joka otti omaksi syykseen KalPa:n putoamisen SM-liigasta. Seuran uudeksi toimitusjohtajaksi tuli Kari Paldanius, joka korvasi Antti Eskelisen.
Kaudella 1997–1998 pelipaidan värit vaihtuivat takaisin keltamustiin, mutta KalPa oli vailla päätukijaa, eikä mikään yritys uskaltanut tehdä yhteistyösopimuksia. Joukkueen seurajohdossa toimineen ja valmentajana kokeilleen Risto Kermisen takia KalPaa sanottiin "farmiseuraksi", sillä hän oli ollut aikoinaan Jokereissa töissä ja onnistui tämän takia sieltä saamaan kokoonpanon ulkopuolelle jääneitä pelaajia. Joukkue voitti oteluita seurahistoriansa huonoimmalla voittoprosentilla (16,7 %) pääsarjatasolla. Kauden aikana joukkue pelasi 13 ottelun tappioputken. Joukkueessa vaihtui tiuhaan tahtiin pelaajia. Tehottomuudesta kertoi myös se, että paras pistemies Aleksander Kuzminski teki 27 (11+16) pistettä. Karsinnoissa joukkue kohtasi ja Kärpät. Se onnistui pysymään SM-liigassa voittaen sarjat. Kauden ikimuistoisin ottelu oli toiseksi viimeinen karsintaottelu Kärppiä vastaan, joka saatiin päätökseen ajassa 92:19. Voittomaalin teki KalPan .
Kaudella 2004–2005 NHL:ään tuli kauden kestävä työsulku ja kuten edellisen työsulun tapaan monet seurat hyötyivät siitä hankkimalla NHL-vahvistuksia. KalPa ei jättänyt hankkimatta NHL-vahvistuksia, kuten kymmenen vuotta sitten, vaan se sai joukkueeseen omat kasvatit Sami Kapasen ja Kimmo Timosen sekä hänen pelikaverinsa . Pelaajat olivat suuressa roolissa KalPa:n historian toisessa Mestis-mestaruudessa: Kapanen antoi merkittävää esimerkkiä jäällä, Timonen oli pudotuspelien arvokkain pelaaja ja Adam Hall oli Mestiksen kenties paras pelaaja. KalPan hyökkääjä voitti Mestiksen pistepörssin 61 (23+38) pisteellä ja oli Hallin kanssa eniten maaleja tehnyt pelaaja sarjassa. Kyseisellä kaudella KalPaa oli vaikea voittaa: Se voitti 36 ottelua 44 ottelusta, oli ainut joukkue, jolla ei ollut maalienpäästökeskiarvo vähintään kaksi ja se sai saman verran pisteitä kuin I-divisioonakaudella 1985–1986. Mikään joukkue ei voittanut KalPaa pudotuspeleissä ja se ei hävinnyt peliäkään. Joukkueen ylivoimaisuudesta kertoo se, että se ei päästänyt maaliakaan finaaleissa vastaan. Mestaruuden jälkeen Pasi Kuivalainen päätti lopettaa 17 vuotta kestäneen pelaajauransa ja siirtyi KalPa:n markkinointipäälliköksi. Kuuden vuoden vaeltelu alemman tason sarjoissa päättyi ja KalPa nostettiin takaisin SM-liigaan voitettuaan Mestiksen mestaruuden ja täytettyään vaadittavat kriteerit sarjanousuun. Vaikka SM-liiga olikin tuolloin suljettuna vuosien 2000–2009 välillä, KalPa nostettiin sinne, koska liiga kasvatti kaudeksi 2005–2006 joukkuemääräänsä parilliseen lukuun (13:sta nykyiseen 14:ään). Kaikilla Mestis-joukkueilla oli kaudella 2004–2005 tilapäisesti mahdollisuus nousuun voittamalla sen mestaruus, mutta myös seuran talouden tuli olla kunnossa ja tietyt kriteerit nousuun piti täyttää.
KalPan peli perjantaina 14.9.2018 ..
Kauteen lähdettiin uudella valmentajalla, joka oli seurahistorian ensimmäinen ulkomaalainen valmentaja: Neuvostokiekon nimeen vannonut . Joukkueeseen tuli muodonmuutos, kun uudeksi päätukijaksi tuli . Näin pelipaidat vaihtoivat värejään keltamustasta valkoviherpunaiseen. Ennen Atriaa seuran päätukijana oli ollut Posti. Muodonmuutoksen perusteluksi toimitusjohtaja Junno sanoi "Uudet aatteet, uudet vaatteet". Eräs ilouutinen oli, että vuoden 1991 hopeakevään sankari Jari Pulliainen palasi seuraan. Samaan aikaan oli :ssä alkanut 100 päivää kestänyt työsulku. Tästä hyötyivät monet SM-liigaseurat siten, että hommasivat riveihinsä NHL-vahvistuksia. KalPa oli lisäksi ainut SM-liigaseura, joka ei hankkinut NHL-vahvistuksia kalliiden vakuutusmaksujen takia. Joukkueella ei ollut varaa hankkia laadukkaita pelaajia muista liigaseuroista, joten se hankki pelaajansa muun muassa konkurssin tehneistä I-divisioonassa pelaneista Oulun Kärpistä ja Joensuun Jokipojista. Muun muassa ja tulivat seuraan pelaamaan. Muita pelaajahankintoja olivat muun muassa MM-kultamitalisti , ja Petr Korinek. Kausi oli joukkueelle jymy-yllätys: Uuden valmentajan pitämien rankkojen harjoitusten ja aktiivisen pelitavan takia joukkue pelasi niin hyvin, että se pääsi pudotuspeleihin neljän vuoden tauon jälkeen. Kauden aikana joukkue johti kerran kauden aikana sarjaa. Pudotuspeleissä tuli vastaan runkosarjavoittaja , joka pudotti kuopiolaiset kesälomalle suoraan kolmessa ottelussa ja tekivät puolivälierissä yhteensä 17 maalia. Loppujen lopuksi Jokerit voittivat kauden päätteeksi SM-hopeaa häviten SM-liigafinaalipelit TPS:lle. Mediassa kirjoiteltiin siitä, miten paljon joukkue oli ylisuorittanut kauden aikana, sillä toimittajien mielestä KalPan pelaajamateriaali ei ollut tarpeeksi laadukas.
Jypin ja KalPan peli päättyi yllättäen
Kaudella päävalmentajaksi tuli Hannu Kapanen, jonka poika Sami Kapanen nousi lopullisesti jääkiekkotähdeksi: Hän oli liigan kolmanneksi paras pistemies tehoin 23+32 ja tuli valituksi liigan tähdistökentälliseen, johon myös kuuluivat ja muina hyökkääjinä, puolustajina ja ja maalissa . Kapasen lisäksi KalPan tehokentällisessä pelasivat keskushyökkääjänä Pekka Tirkkonen, toisella laidalla Janne Kekäläinen sekä puolustajina Vesa Salo ja Kimmo Timonen. Ilman kentällisen hyvää pelaamista joukkue olisi ollut todennäköisesti sarjan viimeinen. KalPa hankki kauden aikana neljä venäläisvahvistusta, joista ainoastaan onnistui vakiinnuttamaan paikkansa varsinaisessa kokoonpanossa. Välillä joukkueella oli hyviä jaksoja, jolloin se hipoi pudotuspelien pääsyviivan yläpuolella. Ikävä kyllä sillä ei ollut samanlaista jatkuvaa hyvää kuntoa runkosarjassa. Kapasen lisäksi maalivahti Pasi Kuivalainen kuuluivat vuoden olympiapronssimitalijoukkueeseen. Suurin osa KalPa:n rahoista meni A-nuorten paikan säilyttämiseen A-nuorten SM-liigassa. Siksi uuden hallituksen ensimmäinen tilikausi oli satojatuhansia markkoja tappion puolella. Joukkueella oli vaikeuksia saada sponsoreita ja siksi sen koti- ja vieraspelipaidat olivat erinäköisiä. Joukkueen sijoittui runkosarjassa kymmenenneksi. Kauden jälkeen Kapaset Hannu, Sami ja siirtyivät HIFK:hon. Hyväksi puolustajaksi kehittynyt Kimmo Timonen siirtyi valmentamaan TPS:ään. Sarjanoususta lähtien mukana ollut puolustaja Jari Järvinen ei mahtunut enää pelaaviin kokoonpanoihin ja hän siirtyi alasarjoihin pelaamaan. Joukkueessa pelasi myös jääkiekkolegenda , joka lopetti uransa kauden aikana helmikuussa. Keväällä pidetyissä MM-kisoissa Suomen maajoukkueeseen kuuluivat Pasi Kuivalainen ja Sami Kapanen.