Kreikan eurokolikot otettiin käyttöön vuonna 2002.

2 euro Kreikka 2023 - Constantin Carathéodory.

Kreikkalaiset käyttää tosi paljon

Kreikassa elää eläimistä:
Nisäkäät: Delfiini, kettu ja mäyrä.
Hyönteiset: monen laiset perhoislajit, heinäsirkat ja hyönteiset.
Lintuja: Muummuassa vuorihanhi, kyyhky ja erilaiset sorsalajit
Maaseudulla: ylensä aasi, hevosia ja koira.

-Rahayksikkönä on euro.
-Lippu on sini valkoinen.⬆️
-Kreikan vakiluku on noin 2015-2016 vuonna ollut 10,8 miljoona asukasta.
-Kreikkalaisten enimmistö puhuu kreikan kieltä ja kuulu ortodoksiseen kirkkoon.
-Aikavyhyke sama kuin suomessa.

Kreikkan historia on pitkä.

Euroalueen valtiovarainministerit keskustelevat tänään Brysselissä Kreikan uusista ehdotuksista. Suomessa eduskunnan suuri valiokunta päättää sitä ennen, miten Suomi suhtautuu uuteen ehdotukseen.

Mutta, nyt, kun niin sanottu totuuden hetki alkaa olla käsillä, näyttääkin yhä selkeämmin käyvän niin, että kyse ei suinkaan ole Kreikan jättämisestä. Siis siitä, että itsekäs ja avittamiseen kyllästynyt Euro-järjestelmä ja koko Eurooppa karistaisi Kreikan sylistään oman onnensa nojaan. Ei. Siihen se ei näytä pystyvän eikä kykenevän. Vaikka sitten haluaisikin.

2 euro Kreikka 2023 - Maria Callas.

Politiikan haaksirikkoa yritetäänkin nyt peittää monin keinoin. Kreikkaa syyllistetään eri tavoin. Sen väitetään laistaneen sovitusta politiikasta, vaikka tosiasia on, että se on toteuttanut paljon tiukempaa kuristamispolitiikkaa kuin yksikään Euroopan maa, mukaan lukien euroalueen muut kriisimaat. Lisäksi se on toteuttanut OECD-maista kaikkein eniten rakenteellisia uudistuksia. Nämä faktat voi käydä tarkistamassa vaikkapa Frances Coppolan viimeaikaisista , hänellä on hyvät viitteet tietolähteisiin.

Troikka elää siis kuvitteellisessa maailmassa, miksi? On vaikea löytää mitään rationaalista selitystä asialle. Yksi mahdollisuus on politiikka. EU:n ja erityisesti euroalueen kansalaisille on toitotettu monta vuotta, että Kreikan velkoja ei annetta anteeksi. On varmasti vaikeaa tunnustaa, että niin on jo tehty. Mutta eikö tämä olisi nyt helppo tunnustaa: Tunnustamalla tosiasiat voidaan samalla todeta, että uusia tukipaketteja ei enää tarvita, paitsi EKP:ltä väliaikainen tuki Kreikan pankkijärjestelmälle.

Kreikan ero Eurosta tapahtusi – jos se tapahtuisi – täysin säätelemättömissä oloissa. Siis ei ainoastaan säätelemättömissä olosuhteissa, vaan myös ja nimenomaan täysin säätelemättömissä oikeudellis-juristisissa olosuhteissa. Miten vastentahtoisen jäsenen erottaminen oikeasti tapahtuisi?

Kreikan kriisi on siis ratkaistavissa helposti. Ensiksi, Troikka, EU ja euromaat tunnustavat sen, että Kreikan velkoja on tosiasiallisesti annettu anteeksi, Kreikka ei ole konkurssissa. Tätä vaativat itse asiassa nykyaikaiset kirjanpitovaatimukset. Niiden mukaan velat ja varat on taseissa arvioitava niiden todellisen, ei nimellisen arvon mukaan. Useimmiten tämä tarkoittaa markkina-arvon mukaan, mutta nyt se ei ole mahdollista, koska Kreikan velka on EU-maiden ja instituutioiden hallussa. Toiseksi, kuristuspolitiikka on lopetettava, koska se vain pahentaa velkaongelmaa, Kreikan on sallittava kasvaa. De Grauwe osoittaa laskelmissaan, kuinka tärkeä tämä on erityisesti Kreikan talouden kannalta.

Miksi Kreikka-kriisin helpottaminen ei ole vahvistanut euroa?

Sekä kreikkalaisten naisten että varsinkin miesten on selvästi yli Euroopan keskitason. Väestön keskimääräinen elinikä vuonna 2016 oli 80,5 vuotta, naisilla 83,3 ja miehillä 77,9 vuotta. Väestön keskimääräinen ikä on 44,2 vuotta, naisilla 45,3 ja miehillä 43,1 vuotta. Syntyvyys on 8,5 tuhatta henkeä kohden vuodessa ja 1,42 lasta naista kohden. Ensisynnyttäjien keskimääräinen ikä on 31,2 vuotta.

Kreikka sai luvan liittyä euroalueeseen vasta myöhemmin, vuonna 2001.

Antiikin Kreikan kulttuurilla ( – jaa.) on ollut suuri vaikutus Euroopan kehityksessä. kutsutaan usein länsimaisen sivistyksen kehdoksi. Kreikassa ovat kehittyneet muun muassa , , esittävä kuvanveisto, länsimainen kirjallisuus ja teatteri sekä historiankirjoitus. Kirjallisuudessa oli pitkään hallitsevana eepillinen runous, jota edusti muun muassa ja kirjoittajana pidetty . Myöhemmin kehittyivät ja . suuret nimet ovat , ja , puolestaan ja . oli monijumalainen. Siihen liittyy laaja , joka oli usein kirjallisuuden ja kuvanveiston aiheena ja on vaikuttanut paljon myöhempäänkin taiteeseen. Soittimina ja olivat yleisimmät ja arvostetuimmat.

Kreikkalaiset eurokolikot ovat Kreikalle lyötyjä eurokolikoita

Osa Suomen saatavista on turvattu vakuuksilla, jotka Suomi hankki vuonna 2011. Vakuuksissa on kyse tuottojenvaihtosopimuksesta Suomen valtion ja kreikkalaisten liikepankkien välillä. Vakuuksien arvo on noin 930 miljoonaa euroa, se on kuitenkin vain murto-osa seitsemän miljardin saatavista.