Niille, jotka eivät halua, on riittävän pimeää."- Blaise Pascal
Blaise Pascalin esimerkkitapauksena oleva ihminen voi
ajatella, että uskovaiseksi voi ryhtyä myöhemminkin kun on ensin nauttinut
osansa maallisista iloista. Vedonlyöntiä äärettömän hyvän puolesta voi siirtää tulevaisuuteen.
Hallituksen lakiesityksen mukaan rikoksesta epäilty voi puolestaan perua ”vetonsa”
milloin tahansa. Kuullessaan hänelle määrätyn rangaistuksen, tuomittu voi –
esimerkiksi pettyneenä rangaistuksen kovuuteen – perua tunnustuksensa, jolloin
asian tutkinta käynnistyy uudelleen niin kuin mitään tunnustamista ei olisi
tapahtunutkaan. Syytettä ajavan kannalta lisävaikeutta tulee siitä, ettei
syyteneuvottelussa syntynyttä aineistoa saa jatkossa hyödyntää syytteen
ajamisessa. Kuinka paljon tässä säästyy oikeuslaitoksen resursseja, jää
nähtäväksi mikäli laki säädetään.
Toisaalta on olemassa tunnustamisen vaihtoehto. Valitessaan tunnustamisen,
henkilö tietää 100%:n todennäköisyydellä, että rangaistus tulee. Mutta hän
tietää myös, että rangaistus on varmasti pienempi kuin se rangaistus, joka on
odotettavissa, mikäli hänet tutkinnan jälkeen todetaan ja tuomitaan
syylliseksi. Koska rangaistus kummassakin tapauksessa on äärellinen, on rikoksesta
epäillyn vedonlyöntitilanne toisenlainen kuin Pascalin klassisessa esimerkissä.
Rikoksesta epäilty joutuu punnitsemaan vaihtoehtoisten seuraamusten suuruutta
ja tutkinnasta syyttömänä selviytymisen todennäköisyyttä.
Tarkoituksenani oli havainnollistaa sitä, ettei uskomusten tarvitse välttämättä kuvata tarkasti todellisuutta, esimerkiksi jos väärässä olemisen hinta on pieni suhteessa mahdolliseen voittoon.
Tämä ajatus liittyy Pascalin vedonluontiin, mutta ei ole varsinaisesti sen uudelleenmuotoilu. Pascalin vedonlyönti on vain yksi tilanne, johon tätä periaatetta voi yrittää soveltaa.
Niille, jotka eivät halua, on riittävän pimeää."- Blaise Pascal
Alunperin et muotoillut "tulen voittamaan" vaan "voin voittaa", jonka tulkitsin suurin piirtein "voitan 1% todennäköisyydellä". Rationaalinen uskomus tuossa tilanteessa ei ole "tulen voittamaan" eikä "tulen häviämään", riippumatta siitä, mikä todellinen lopputulos on, koska kysymys on suoraviivaisesta 99-1 -tilanteesta. Voidaan siis rationaalisesti ja vailla mitään epäselvyyksiä muodostaa uskomus, että voitan 1% todennäköisyydellä ja häviän 99% todennäköisyydellä. Ja kuten sanoin, huomattavan vajavainen ymmärrykseni vedonlyöntimatematiikasta kertoo, että tuossa sinun muotoilemassasi esimerkissä voidaan laskea, että keskimäärin jokaisella pelillä maksaa kymmenen euron panoksen ja voittaa 20 euroa, koska sadalla pelillä keskimäärin maksaa tuhat euroa panoksia ja voittaa 2000 euroa. Ongelma on, että vaikka olisit oikeassa mitä tulee kuvailemaasi vedonlyöntiskenaarioon (ja tarkalleen ottaen et ole, koska rationaalinen uskomus koskee voiton ja tappion todennäköisyyttä, ei lopputulosta absoluuttisesti - kumpaankaan suuntaan), ei siinä kuvaillulla voiton suuruudella, panoksen suuruudella tahi voiton todennäköisyydellä ole mitään tekemistä sen kanssa, mistä puhutaan kun pähkäillään jumalaan uskomista Pascalin vedonlyönnin hengessä.
Jos esimerkkisi on tarkoitus olla jonkinlainen uudelleenmuotoilu Pascalin vedonlyönnistä, niin uudelleenmuotoilu ei tee siitä sen validimpaa. Kymmenen euron panos ei anna realistista kuvaa siitä, mikä hinta läpi elämän uskotulla uskonnollisella uskomuksella sekä irrationaaliseen uskonnolliseen uskomukseen johtaneella epistemologisella työkalupakilla voi olla niin yksilölle itselleen kuin hänen läheisilleen ja yhteisölle. Meillä ei myöskään ole mitään keinoa arvioida "voiton" todennäköisyyttä, koska mahdollisia jumaluuksia on lukematon määrä. Ei ole mitään objektiivista syytä olettaa, etteikö irrationaalinen usko johonkin jumaluuteen voisi tuottaa yhtä huonon lopputuloksen kuin rationaalinen epäily siinäkin tilanteessa, että jonkinlainen jumaluus on olemassa. Tarkkaan ottaen ei ole mitään objektiivista syytä olettaa, etteikö rationaalinen epäily voisi tuottaa parasta lopputulosta, koska jumaluus voi yhtä hyvin olla sellainen, joka palkitsee rationaalisen epäilyn ja rankaisee irrationaalista hyväuskoisuutta.
Lähes näin päätteli matemaatikko Blaise Pascal1600-luvulla: "Jos Jumala on olemassa, kannattaa uskoa häneen, jottapääsee taivaaseen; ellei Jumalaa ole, ei uskosta haittaakaan ole."Tämä päätelmä tunnetaan nykyään nimellä Pascalin vaaka.
Blaise Pascal ( – ) oli , ja . Hän edisti laaja-alaisesti: Pascal rakensi mekaanisia , kehitti , tutki ja virtausta ja selvensi esimerkiksi ja käsitteitä.
Blaise Pascalin monipuolinen perintö
Blaise Pascal oli perheensä kolmesta lapsesta keskimmäinen. Isosisko Gilberte ja pikkusisar Jacqueline olivat veljensä tapaan lahjakkaita. Sisarusten isä Étienne oli lähteestä riippuen joko tuomari tai verovirkailija. Perheen äiti Antoine Bégone menehtyi, kun poika oli vasta nelivuotias. Leskeksi jäänyt Étienne Pascal muutti perheineen Pariisiin, kun Blaise oli seitsemän. Suunnilleen samoihin aikoihin isä alkoi antaa kotiopetusta pojalleen.
Pascalin vedonlyönti on saatavilla 3 muulla kielellä
Todennäköisyysteorian kehittäjänä Blaise Pascalin tärkeä
oivallus oli yhdistää vedonlyönnin erisuuruiset panokset niiden
todennäköisyyteen. Pascal ajatteli, että todennäköisyydet maallisten ja
kuoleman jälkeisten nautintojen kohdalla ovat erilaiset. Luopuessaan maallisista
nautinnoista ihminen tietää, että menetyksen todennäköisyys on 100%. Valitessaan
kuolemanjälkeiset nautinnot ihminen tietää, että niiden todennäköisyys on alle
100%, koska Jumalan olemassaoloa ei voi pitävästi todistaa.
Palaa sivulle Pascalin vedonlyönti
Blaise Pascal omaksui poikkeuksellisen nopeasti klassillisen sivistyksen. Hän oli siis ilmiselvästi lahjakas, mutta hänen terveytensä ei ollut kovin vankka. Heikosta terveydestä johtuen Pascalin isä halusi antaa lapselleen opetusta tasaiseen tahtiin, vaikka Blaisella muuten olisi ollut edellytykset opiskella nopeamminkin. Isä pelkäsi että matematiikka rasittaa pojan aivoja liikaa, ja sen vuoksi hän kielsi matematiikan opiskelun kokonaan. Toisin kävi: ”kielletyn hedelmän maku” sai pojan kiinnostumaan matematiikasta vain sitäkin enemmän.
Pascalin vedonlyönti (s.17) (Russell Steyne)
Kaikki kunnia aikansa kirkkaimmalle päälle – Pascalille, vaikka hänen saavutuksensa vedonlyöntikertoimissa eivät olleet sitä luokkaa kuin esimerkiksi binomikertoimissa.
Pascalin vedonlyönti sovellettuna objektiivisiin arvoihin
Blaise Pascal tiesi kristinuskon opettavan, että usko
Jumalaan avaa henkilölle oven kuoleman jälkeiseen maksimaaliseen hyvään ja,
että uskovaisen ihmisen on elämänsä aikana luovuttava monista maallisista
nautinnoista ja iloista. Pascal vertaa uskovaisuutta harkitsevan ihmisen
tilannetta vedonlyöntitilanteeseen, jossa panoksina ovat maallisen elämän
nautinnot ja kuolemanjälkeisen elämän nautinnot.