Niskanen oli tammikuun alussa päättyneellä Tour de Skillä toinen.
22. helmikuuta Suomen miesten viestijoukkue voitti kultaa joukkueella Janne Immonen, , ja Mika Myllylä. Heistä Immonen joutui dopingtestiin heti viestihiihdon jälkeen, ja koko Suomen hiihtojoukkue testattiin saman päivän iltana.
25. helmikuuta uutisoitiin toisen suomalaishiihtäjän dopingkärystä, ja seuraavana päivänä varmistui, että kyseessä oli viestijoukkueessa hiihtänyt Immonen. Näin ollen miesten viestijoukkue menetti voittamansa kultamitalin. Kultamitali meni lopulta Norjalle, joka onkin tästä asti ollut voittamaton miesten MM-viesteissä.
Kun Seefeldin ensimmäisten mitalien jakoon on aikaa kokolailla tasan päivä, on aika kirjoittaa pientä ennakkoa siitä mitä kilpailuilta odotamme. Suomen joukkueen osalta koko alkukausi näytti erittäin huolestuttavalta, mutta MM-kisojen lähentyessä on myös suomalaisilla alkanut tulostaso paranemaan juuri oikealla hetkellä.
Suomi julkaisi joukkueensa Lillehammerin laduille.
oli sijoittunut saman kilpailun perinteisen osuuden ykköseksi, muttei startannut iltapäivän takaa-ajoon. puolestaan hiihti kilpailussa kymmenen parhaan joukossa, mutta keskeytti kilpailun sauvarikkoon.
28. helmikuuta neljän suomalaishiihtäjän kerrottiin antaneen positiivisen A-näytteen. Heistä Harri Kirvesniemi, Mika Myllylä ja myönsivät aineiden käytön, ja neljänneksi hiihtäjäksi paljastui 6. maaliskuuta B-näytteiden valmistuttua . Näin ollen myös naisten viestijoukkueen voittama hopeamitali hylättiin, koska Jauho ja Kuitunen hiihtivät joukkueessa. Sen sijaan Kuitunen sai pitää 18. helmikuuta voittamansa takaa-ajon kultamitalin, koska oli antanut kilpailun jälkeen negatiivisen dopingnäytteen.
20. huhtikuuta kaikki kuusi kiinnijäänyttä väliaikaisessa kilpailukiellossa ollutta suomalaishiihtäjää – Isometsä, Immonen, Myllylä, Kirvesniemi, Jauho ja Kuitunen – tuomittiin kahden vuoden kilpailukieltoon. Lisäksi maastohiihtojoukkueiden päävalmentajat ja sekä lääkärit Pirkka Mäkelä ja Juha-Pekka Turpeinen saivat elinikäisen toimitsijakiellon. Suomen Hiihtoliitto kumosi kotimaisen toimintakiellon Riskiltä vuonna 2004, Turpeiselta vuonna 2014 ja Kyröltä vuonna 2016. Kansainvälinen Hiihtoliitto purki Riskin ja Turpeisen kansainvälisen toimintakiellon vuonna 2015 sekä Kyrön toimintakiellon vuonna 2017.
Hiihdon MM, mäkihypyn joukkuemäki HS 100, naiset. Selostus Mikko Hannula, lajiasiantuntija Janne Ahonen. Planica, Slovenia. Ruotsinkielinen selostus Mikael Oivo.
Maastohiihdon SM-kisat ja Suomen Cup
Dopingskandaalilla on ollut vaikutuksia Suomen maastohiihtoon niin urheilullisesti kuin taloudellisesti. MM-hiihtojen aikaista ja sitä edeltävää dopingin käyttöä on puitu julkisuudessa vielä vuosia tapahtumien jälkeen.
Suomen joukkue jääkiekon MM-kisoissa 2024
Jälkikäteen Kari-Pekka Kyrö on väittänyt, että Suomen joukkue käytti Hemohesiä laskeakseen veridopingilla (mm. ) nostettuja veriarvoja. Kyrön mukaan myös muiden maiden hiihtäjät olivat käyttäneet Kyrön hankkimaa Hemohesiä. Kyrö kertoi ehdottaneensa FISin pääsihteerin puhuttelussa, että FIS ratsaisi kisakylän kiellettyjen aineiden varalta.
Suomen joukkue 2019 MM-kisoissa:
Suomi menetti kahdeksi vuodeksi kuusi kärkihiihtäjäänsä, ja suomalaisten maastohiihtäjien menestys oli vaisua. Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1928 Suomi jäi kisoissa ilman maastohiihtomitalia, ja paras suomalaissijoitus oli neljäs sija naisten 15 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa. Miesten hiihdossa paras sijoitus oli yhdistetyn urheilija kahdeksas sija vapaan hiihtotavan sprintissä ja henkilökohtaisilla normaalimatkoilla vasta 30. sija ( 15 kilometrin perinteisellä ja 50 kilometrin perinteisellä). Miesten viestissä Suomi sijoittui historiallisen huonolle 11. sijalle ja kerran sen jälkeen sitäkin heikommin, sijalle 12 .
Suomen miehiltä sensaatiomainen viestihiihto Planican MM-kisoissa
Kiinnijääneistä urheilijoista Harri Kirvesniemi ilmoitti jo aiemmin lopettavansa uransa Lahden MM-hiihtoihin kokonaan. Muista hiihtäjistä Janne Immonen yritti paluuta kilpailukiellon jälkeen vuonna , muttei tämän jälkeen osallistunut kansainvälisiin kilpailuihin. Uraansa pidemmälle jatkoivat Virpi Kuitunen, Milla Saari (o.s. Jauho), Mika Myllylä ja Jari Isometsä. Heistä ainoastaan Kuitunen onnistui tekemään paluun kansainväliselle huipulle. Saari ylsi vielä Suomen joukkueeseen , ja lopetti uransa kyseisen kauden jälkeen. Myllylä lopetti uransa kauden jälkeen ja Isometsä vuonna , kun häntä ei valittu . Suomen mieshiihto palasi arvokisamitalikantaan vasta vuonna , kun voitti pronssia MM-kisojen 15 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa.
Tässä Suomen joukkue miesten MM-viestiin
Suomi menetti dopingrikkomusten takia kolme kilpailuissa voitettua mitalia. Lisäksi kiinni jääneet urheilijat, neljä mies- sekä kaksi naishiihtäjää, saivat kukin kahden vuoden kilpailukiellon, ja maastohiihtojoukkueiden päävalmentajat ja sekä lääkärit Pirkka Mäkelä ja Juha-Pekka Turpeinen saivat elinikäisen toimitsijakiellon. Riskin ja Turpeisen toimitsijakielto purettiin myöhemmin kokonaan. Kyrön toimitsijakielto purettiin kotimaan osalta vuonna 2016 ja kokonaan vuonna 2017.