1959 Ensimmäinen voitto Ruotsista Suomessa, tulos 4-1.
TPS lähti seuraavalla kaudella 1976–77 puolustamaan mestaruuttaan jonkin verran uusiutunein kasvoin. Pahin menetys oli mestaruuden ratkaisseen Seppo Revon lähtö Lauri Monosen kumppaniksi ammattilaisseura Phoenixiin. Tapparasta saatiin Antero ”Aku” Lehtonen ja Ilveksestä Seppo Suoraniemi. Välillä Forssassa käynyt Hannu Niittoaho palasi puolustukseen. Keijo Järvinen paikkasi Seppo Revon Reijo Leppäsen ja Kari Johanssonin ketjussa.
Sikäli ei Suomella jossittelemista neljännessäkään sijassa että jo alkulohkossa oli käynyt aika säkä: ensin shokkitappio Puolalle 4-5, eikä kokovartalokipsi hellittänyt seuraavassakaan pakkopullassa ennen kuin japanilaispelaaja päätti nihkeässä 4-2 -tilanteessa tehdä täysin soolona hienon maalin mutta omiin... Sitten Kanada-voitto yhden kaikkien aikojen omituisimman tilanteen ansiosta: omasta päästä huitaistu purkukiekko liukui hiljakseen kohti kanukkien maalia, pakki ja veskari luulivat kumpikin toisen ottavan, molemmat väistivät sivuun samalla kuin laatta valui kaikessa rauhassa vääjäämättä verkkoon! Lisäksi kuin ihmeen kaupalla nikkarit eivät nyt kyenneetkään lopussa saamaan kiekkoa maaliviivaa edemmäs meikäläisten hirvittävästä paniikista huolimatta. (Tässä kohtaa lienee syytä muistaa se että Kanadalla tulisi olemaan aina vuoteen 1994 asti olympiakisoissa ainakin paperilla melkoinen ö-joukkue matkassa...)
Jokajouluisesta Izvestija-turnauksesta tutuksi tulleesta Luzhnik-hallista tuli myös N-liiton vaisumpien vuosien jälkeisen MM-ylivoiman aloittanut esinäyttämö: pari vuotta niskan päällä ollut T-slovakiakin sai molemmissa keskinäisissä yhteenotoissa todeta asian käsittämättömin lukemin 1-6 ja 1-11. Suomen lohko jätti etukäteen pieniä mahdollisuuksia, mutta ne karisivat viimeistään jenkkituomarin salliessa Kanadan runnoa kirjaimellisesti silkalla voimalla ja väkivallalla suomalaiset kumoon Ässä-maalivahti Antero Kivelää myöten.
1959 – Ensimmäinen voitto Ruotsista Suomessa, tulos 4-1.
TPS:n ja TuTon yhdistyneet voimat johti liigaan Suomessa ensimmäinen päätoiminen valmentaja, Raimo Määttänen. Apulaisekseen hän sai Lasse Kiilin, jota ei enää tarvittu maalilla, koska TuTossa jo lopettamispäätöksen tehnyt Urpo Ylönen saatiin jatkamaan uusissa ympyröissä. Hänen kakkosmiehekseen siirtyi TuTosta myös Rauno Sjöroos, joka ei luonut Tepsissä suurta uraa maalivahtina, mutta toimii edelleen HC TPS Turku Oy:n markkinointipäällikkönä.
Suomi aloitti ihmeellä Kalevi Nummisen päävalmentajaksi paluun (nyt viideksi vuodeksi) kunniaksi: nousi 1-4 -tappioasemasta 6-4 -voittoon Kanadaa vastaan! Katsoin ottelun kaverilla ja kotiin tullessani faija piruili: ”Hagman jäänyt kiinni dopingista...”! Ei ollut, ja ihmeet senkuin vain tuntuivat jatkuvan: seuraavassa matsissa oli leijonien vuoro johtaa tshekkejä 4-1 -numeroin vielä toisessa erässä, kunnes kotijoukkue ryhtyi Ivan Hlinka’n johdolla kääntämään matsin väkisin odotettuihin lukemiin.
Suomen ainoa ”juhlahetki” kisoissa suuria vastaan oli 3. erän voitto N-liitosta 4-3 (koko ottelu 6-11) kun maalille vaihdettu kakkosveskari Aleksandr Sidelnikov ei olisi saanut kiinni rantapalloakaan. Heikommat maat selvitettiin kohtuuhyvin - Romania jopa hassutellen 14-1 - ja etenkin parivaljakko Pertti Koivulahti/Esa Peltonen oli hyvässä pistetahdissa, kunnes joku julmettu saksalainen runttasi Peltosen loppukisojen ajaksi sairastuvalle.
Loppusarjan koittaessa Ruotsia ja T-slovakiaa oltiinkin saatu peloteltua sen verran että Kanada kykeni suorastaan murskajaisiin (7-0, 8-2!) mutta edes mitalin varmistamiseen olisi vaadittu voitto N-liitosta. Punanuttujen tehokkuus sammutti kuitenkin taas järjenvalon ja mm. törkyotteista hankittujen kymppien myötä Kanadalle yhteensä 32 minuuttia alivoimaa, lopputulos 1-8. ”Euroopan omistaja” Esposito oli jo ehtinyt räyhätä kännipäissään myös Wienin kaduilla ohikulkeville venäläispelaajille: ”Katsokaa! Esposito kypärä päässä! Miltäs näyttää”!? Itävaltalaisyleisö muiden länsimielisten tukemana ei kaikesta huolimatta neukkujen juhlista paljon perustanut, vaan jopa kansallishymninsä oli hukkua valtavan vihellyskonsertin alle. "Onpa tuossa sitten mukava pelata", totesi YLEn ulkopoliittista linjaa uskollisesti toteuttanut Häyrinenkin...
Voittajakertoimet – Jääkiekon MM-kisat 2024: (päivitetty 24.5.).
Minulle epäselvien valmentajakuvioiden tuloksena leijonia luotsasi taas pari vuotta Seppo Liitsola, niin myös näissä harvinaisen ”tasajakoisissa” kisoissa jotka suomalainen lehdistö kehtasi haukkua jopa tylsiksi vaikka lähempänä mitalia oltiin kuin ikinä siihen mennessä: N-liitto voitti kaikki (20p.), T-slovakia kaikki paitsi N-liiton (16p.), Suomi ja Ruotsi toisensa ristiin (molemmat 10p.) ja Puola ei muuta kuin kaksi kertaa USA:n joka tippui B-sarjaan nollakerholaisena.
Milloin Suomi on voittanut jääkiekon MM-kultaa?
Jalkapalloon verrattuna jääkiekossa maalimäärät ovat huomattavasti suurempia. Vedonlyöntikohteisiin sisältyy jalkapalloa vähemmän erilaisia tasoitusvetoja, mutta tarjonta riippuu kuitenkin vahvasti peliyhtiöstä. Sen sijaan jääkiekkovedonlyöntiin kuuluvat olennaisesti erilaiset erävedot, maalimäärävedot, voittajavedot sekä maalintekijävedot.
Jääkiekon MM-voitto on kurkistus Suomen kansalliseen mielialaan
Peliyhtiöt tarjoavat jääkiekkoon todella kattavasti erilaisia vedonlyöntikohteita. Näitä kohteita jaotellaan usein intervallivetoihin, ja esimerkkeinä näistä ovat tietyn aikamääreen sisällä tapahtuvat maalit tai seuraavan kymmenen minuutin voittaja. Lisäksi erävedot, varsinaisen peliajan vedot sekä jatkoajan vedot ovat oma osansa kohdevalikoimaa.
Suomi ja Tanska jääkiekon MM-kisoissa: Voitot 9–2
Suomikin riehui Ilveksen edelliskeväänä mestaruuteen luotsanneen kanukkivalmentaja Len Lunde’n johdolla mutta vähän eri tavalla: ennen kisoja oltiin jo harjoitusmaaottelussa yritetty tappelemalla (70min jäähyjä) ottaa svenssoneilta luulot pois ja Lunde lausui: ”Ruotsi pelkää meitä ja se riittää mitaliin”! Ei riittänyt. Ensimmäisessä yhteenotossa sinikeltaisten voittomaali syntyi ajassa 58.35 ja toisessa Suomella istui parhaimmillaan viisi miestä jäähypenkillä 2. erän kestäessä kaikkine hässäköineen lähes tunnin. Toronto Maple Leafs -joukkueeseen ja ensimmäiseksi eurooppalaiseksi NHL-legendaksi matkalla ollut Börje Salming sooloili siinä ohessa meikäläiset kumoon, ja veipä Ruotsi samantien myös ”menestyskrapulaisia” tshekkejä napaten hopeamitalit.
Suomi voitti jääkiekon MM-kisat viimeksi vuonna 2019
Suomi oli hoidellut edellisissä kisoissa ”asiallisesti” heikompansa, mutta nyt oli taas aika tösiä ja lahjoittaa Sveitsille (maaliero 19-96) ainoat pisteensä luvuin 2-3. Avausottelussa L-Saksaa vastaan sen sijaan johdettiin ekan erän jälkeen komeasti 5-0, joten voitiin rauhassa vaihtaa uusi lupaava tulokas Stig Wetzell maaliin Jorma Valtosen tilalle. Toisen erän neljän ensimmäisen minuutin aikana saksalaiset latoivat sitten kiekon neljästi Wetzellin selän taakse joten Valtonen äkkiä takaisin ja niin säikähdyksellä (8-5) lopulta selvittiin. Mutta ’Stigu’ Wetzellin taru ei lopahtanut maajoukkueen osalta tähän, valitettavasti...