Suomen presidentinvaalit nousivat jättilehden etusivun uutiseksi
Helsingin vaalipiirilautakunta tutkii ehdokashakemukset ja vahvistaa ehdokasasettelun 38. päivänä ennen vaalipäivää (21.12.2023) laatimalla presidentinvaalin ensimmäisen vaalin ehdokasluettelon, johon otetaan arvotussa järjestyksessä kaikki ehdokkaat. Jokaisesta ehdokkaasta on luettelossa seuraavat tiedot: ehdokasnumero (alkaen numerosta 2), nimi, kotikunta sekä arvo, ammatti tai toimi. Ehdokasluettelo on nähtävillä muun muassa äänestyskopeissa.
Presidentinvaalissa on äänioikeutettu asuinpaikasta riippumatta jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään ensimmäisen vaalin vaalipäivänä täyttää 18 vuotta.
Presidentinvaalin ratkaisemiseen tarvitaan toinen vaalikierros, koska kukaan ehdokkaista ei saanut ensimmäisessä vaalissa yli puolta annetuista äänistä. Suomen kansalaiset voivat äänestää Kroatiassa ennakkoon Suomen suurlähetystössä Zagrebissa 18.-21.1.2006.
Halla-ahon nousu muutti Suomen presidentinvaalit
Presidentinvaali toimitetaan sunnuntaina 28.1.2024. Vaalissa äänioikeutetut Suomen kansalaiset valitsevat tasavallan presidentin kuuden vuoden pituiseksi toimikaudeksi. Ehdokkaat ovat ehdolla koko maassa.
Suomen uudeksi tasavallan presidentiksi nousi Alexander Stubb (kok.), joka voitti presidentinvaalin 2024 toisella kierroksella Pekka Haaviston (vihr.). Haavisto on nyt jäänyt kakkoseksi kolmissa peräkkäisissä presidentinvaaleissa. Vielä syksyllä 2023 hän oli suosikki seuraavaksi presidentiksi, mutta Stubb tuli lopulta takamatkalta ohi.
edellä huhuttiin, että Suomen Pankin vt. pääjohtaja valittaisiin käytännössä muodostuneen ehdokasasettelun ulkopuolelta Koiviston vastaehdokkaaksi valitsijamiesten ratkaisevaan äänestykseen mahdollisesti tuella. Tämä keskustapuolueen ja useiden merkittävien mahdollinen hanke Karjalaista tukeneen vaaliliiton muodostamiseksi kuitenkin raukesi juuri siitä nousseen huhujen vuoksi. Osaltaan asiaan vaikutti myös neuvostoliittolaisen ministerineuvos ilmoitus, että presidentinvaali on Suomen sisäinen asia eikä Neuvostoliitto tulisi puuttumaan siihen millään tavoin.
Presidentinvaalista pystyi myös lyömään vetoa. Alta näet kertoimet toisen kierroksen virallisena vaalipäivänä 11. helmikuuta. Kuten kertoimista nähdään, tuossa vaiheessa Stubb oli karannut jo suureksi suosikiksi.
Presidentinvaalit järjestetään Suomessa 28.1.2024
Vedonlyönti presidentistä on helppoa. Suuntaa esimerkiksi yllä olevan taulukon kautta haluamallesi vedonlyöntisivustolle, joka tarjoaa kohteet ja kertoimet Suomen presidentinvaaliin. Huomaa, että läheskään kaikki sivustot eivät niitä tarjoa. Sitten luo tunnus, jos sinulla ei vielä sellaista ole, kirjaudu sisään ja tee haluamais suuruinen talletus. Suuntaa tämän jälkeen vedonlyöntiaulaan ja valitse lajilistasta "Politiikka" (joilain sivustoilla "Politics") tai "Erikoiset" ("Specials"). Etsi kohde koskien Suomen presidentinvaaleja, valitse haluamasi ehdokas ja lyö veto sopivalla panoksella.
Presidentinvaalit 2024 – Ehdokkaat esittelyssä
Suomessa Tasavallan presidentti on valittu 17 kertaa, joistakuusi kertaa erilaisin poikkeusmenettelyin. Ensimmäinen presidentinvaali toimitettiin 25.8.1919 eduskunnan toimesta. Tasavallan neljäspresidentti Kyösti Kallio, joka oli valittu presidentiksi15.-16.1.1937, luopui virastaan huonontuneen terveyden vuoksivuonna 1940. Risto Ryti valittiin presidentiksi 19.12.1940 Kallionjäljellä olevaksi kaudeksi. Helmikuussa 1943 pidettiinpresidentinvaalit, jossa Ryti lähes yksimielisesti valittiinjatkamaan presidenttinä. Vuosien 1940 ja 1943 vaalit toimittivatsota-ajan vuoksi vuoden 1937 valitsijamiehet.
Presidentinvaalin toisen kierroksen ennakkoäänestys 2024
Kompromissina syntynyt vaalitapa ei täysin tyydyttänyt ketään, ja useimmat puolueet tekivätkin vuosikymmenien aikana ehdotuksia sen muuttamiseksi. Tavoitteiden ristiriitaisuuden vuoksi yhteisymmärrystä ei kuitenkaan saavutettu. 1970-luvulla alkoivat voimistua vaatimukset kansalaisten välittömän vaikutuksen lisäämisestä presidentinvaaliin, ja vuonna 1987 suoritetussa valtiosäännön tarkistuksessa päädyttiin sekajärjestelmään, suoran ja välillisen vaalin yhdistelmään. oli mahdollisuus valita presidentti suoralla kansanvaalilla. Kun kuitenkaan kukaan ehdokas ei saanut yli 50 % äänistä, valinta siirtyi valitsijamiesten kokoukselle, sillä kansanvaalin yhteydessä toteutettiin myös valitsijamiesten vaalit. Heidän voidaan siis katsoa suorittaneen vaalin ”toisen kierroksen”. Tällaisen vaalitavan uskottiin jo alun perin olevan käytössä vain tämän ainoan kerran. Professori mukaan presidentinvaalin muuttumista puoluepoliittisesta vaalista henkilövaaliksi osoitti selvästi se, että valitsijamiesten vaalikampanja jäi täysin presidenttiehdokkaiden kampanjoinnin varjoon eivätkä valitsijamiehet tosiasiassa käyneet juuri lainkaan vaalitaistelua.
Suora lähetys presidentinvaaleista
1988 s = suora kansanvaali, 1988 v = valitsijamiesvaali,1994 I = presidentin vaalien ensimmäinen kierros, 1994 II =presidentinvaalien II kierros