Kokonaan uusi pelitapa tuotti tulosta.

Tappara näytti mestarin elkeitä finaaliavuksessa.

Töölön Vesan ja Jokerien tilanne tosiaan ulkoisesti näyttää samalta kuin Tampereella, eli emoseurojen jääkiekkojaostot irtautuivat omaksi seurakseen, joka jatkoi eri nimellä. Siksi hämmästellään, miksi TBK/Tappara lasketaan virallisesti yhteen, Vesa/Jokerit erikseen. Vesalla tosin ei mainittavaa menestystä ollut, joten tämäkin on volyymiltaan ollut pikkuriikkistä Tampereen asiaan verrattuna. Mutta vaikka tämä muutos ulkoisesti näyttääkin yhtäläiseltä, sisäisesti kyseessä on aivan eri asia. Kuten on osoitettu, Tappara irtautui TBK:sta hyvillä suhteilla ja suoranaisesti emoseuran kannustamana jatkamaan sen aloittamia kiekkoperinteitä. Helsingissä puolestaan rahamies Aimo Mäkinen maksoi Töölön Vesan velat ja ihan käytännössä osti sen jääkiekkotoiminnan itselleen niillä ehdoilla, että hän saa tehdä ostamansa jääkiekkopuolen kanssa mitä haluaa. Hän halusi tehdä siitä ihan oman seuransa nimeltä Jokerit. Eron tehneiden seurojen yhteiset ja erilliset tahtotilat poikkeavat täysin toisistaan Helsingin ja Tampereen tapauksissa.

Vaikka Tappara onkin viime aikoina juhlinut vuotta 1955 eikä vuotta 1932 kuten aiemmin, niin sillekin on perusteensa. Tappara on todellakin perustettu vuonna 1955; se on täysin juhlittavissa oleva merkkipaalu. Vasta silloin tuli nimi ja seuramerkki, joiden liittäminen niitä edeltävien aikojen juhlistamiseen olisi kyseenalaista sekin. Tapparan merkki ja vuosi 1932 sopivat huonosti rinnakkain. Ei voi kuitenkaan mitenkään kiistää, etteikö olisi ristiriitaista, jos toisaalla esitetään vuotta 1955 ja toisaalla juhlistetaan meriittejä, jotka on ansaittu jo ennen sitä vuosilukua. Se ei kuitenkaan ole millään lailla osoitus siitä, etteikö Tappara ole pitänyt ja pidä edelleen TBK-aikoja juurinaan. Vastaamaton kysymys on lähinnä se, miksi Tappara otti monta vuosikymmentä nimimuutoksen jälkeen markkinoinnissa vuosipaalukseen sen 1955 eikä toiminut kuten oli tehnyt ensimmäiset vuosikymmenensä.

Vuonna 2005 Tappara piti 50-vuotisjuhlat. Helpolla laskutoimituksella se on siis 50 vuotta vuodesta 1955 eli Tapparan perustamisvuodesta. Samoin fanituotteissa on nähty mainostettavan vuotta 1955. Eli jos Tappara itse laskee historiansa vain tuosta vuodesta saakka, miksi sille sitten pitäisi laskea sitä edeltäneet – ja vielä eri seuranimen – pelaamat ajat ja meriitit?

Tappara marssi KalPan yli finaaleihin.

TBK on sama seura tänä päivänäkin kuin se oli perustamisvuonnaan 1932 tai vaikka vuonna 1955 voittaessaan kolmannen peräkkäisen jääkiekkomestaruutensa. TBK voi, saa ja sen pitääkin kertoa historiassaan, että se on voittanut kolme Suomen mestaruutta jääkiekossa. Mutta sen jääkiekkotoiminta ennen vuotta 1956 ja uudelleen talvella 1958 aloitettu jääkiekkotoiminta eivät ole sama asia. Sen jatkumon TBK halusi siirtää Tapparalle vuonna 1955.

Tappara on todellakin eri seura. Sen perusti vuonna 1955 TBK:n jääkiekkojaosto oman emoseuransa luvalla, hyväksynnällä ja jopa kannustuksella. Ruotsinkielinen koululaisliikunnasta startannut yleisseura ei kyennyt enää vastaamaan isojen lajien mestaruussarjojen jatkuvasti kasvaviin vaatimuksiin, minkä takia yleisseuran jääkiekkoilijat perustivat jääkiekon erikoisseuran (joka tosin pelasi parina kesänä piiritasoista jalkapalloakin). Käytännössä Tapparan perusti TBK.

Todisteet nimenvaihdoksesta ja uudesta seurasta löytyy mm. TBK:n vuoden 1955 loppupuolen vuosikokouksesta, jossa seuran jäsenet antoivat hyväksyntänsä TBK:n hallituksen käynnistämille toimille irrottaa jääkiekkoilijat omaksi erikoisseurakseen. Kokous toivotti lämpimästi onnea ”Tapparalle, joka jatkaa emoyhdistyksen perintöä”.

Huhtikuun 3. päivänä 1956 Tammerfors Bollklubbin kirje Suomen Palloliitolle kertoo, että ”22. marraskuuta 1955 erosivat allekirjoittaneen yhdistyksen jalkapallo- ja jääkiekkojaostot emoseurasta ja perustivat oman yhdistyksen nimeltä Tappara. Tämä on sittemmin liitetty yhdistysrekisteriin. Ero tapahtui parhaassa yhteisymmärryksessä, minkä vuoksi TBK jättää edellä mainitut lajit pois omasta kilpailuohjelmastaan.”

Kirje jatkaa nimeämällä kaikki TBK:n jääkiekkopelaajat, jotka se siirtää uuden Tappara-seuran alle. Kirje vielä kertoo, että kaikesta edellä mainitusta johtuen TBK haluaa myös luopua seuran sarjapaikasta ja siirtää sen uudelle Tappara-seuralle. Allekirjoittajana kirjeelle on Tammerfors Bollklubb r.f.

Tappara oli TBK:n tahto. TBK loi Tapparan jatkamaan jääkiekkoperintöään. Tappara peri emoseuralta paitsi värit (sininen, valkoinen, oranssi) myös kaiken sen jääkiekkoon liittyvän välineistön ja irtaimiston ihan fyysisistä SM-mitaleista ja palkinnoista lähtien. Jopa Tapparan ensimmäiset pelipaidat olivat samat, joilla TBK oli pelannut edellisellä kaudella – vain uusi seuramerkki ommeltiin vanhan päälle.

Minkäänlaista riitaa tai epäselvyyttä uuden seuran ja emoseuran keskinäisten asemien suhteen ei ollut, vaan koko asia tehtiin hallitusti, järjestyksessä ja hyvän tahdon mukaisessa sovussa.

Lisäys 15.11.2023: TBK:n tavaramerkin omistaa Tappara tukisäätiö (), joka on Tapparan edustusjääkiekkotoimintaa pyörittävän Tamhockey Oy:n ja muusta toiminnasta vastaavan Tappara ry:n yhteistyönä pystyttämä säätiö – käytännössä se kattaa siis koko Tappara-seuranimen sateenvarjon alla olevan seurayhteisön. Jos Tapparan ja TBK:n yhteinen historia ei olisi niin sidoksissa toisiinsa hyvällä yhteisymmärryksellä, TBK:n tavaramerkin rekisteröiminen ei tietenkään onnistuisi Tapparalta mitenkään. Tämä on hyvä todiste siitä, että kaikki pitkä vuodatus tässä alla on totta, ja TBK-nimellä voitetut mestaruudet vuosina 1953-1955 kuuluu laskea Tapparan mestaruuksien kanssa yhteen, koska jääkiekon suhteen niiden historia on yhtä jatkumoa.

Pori taas on näistä kaikin helpoin. Siellä sekä Karhut että RU-38 halusivat yhdistymistä, koska kaupunki ei kantanut kahta pääsarjajoukkuetta ja kummallakin oli omat ongelmansa, taloudelliset tai muut. Ne neuvottelivat yhdistymisestä ja pääsivät yhteisymmärrykseen, jonka yhtenä ehtona oli, että uusi seura ei jatka kummankaan yhdistyvän seuran historiaa vaan aloittaa nollasta puhtaalta pöydältä. Siksi Porin skenaario on massiivisesti erilainen tapaus kuin TBK:n ja Tapparan, ja siksi Karhut, RU-38 ja Ässät ovat kaikki ihan oma juttunsa.

Ke 20.4. Tappara – TPS klo 18:30, 1. finaali

Tapparan vastustaja finaaleissa on viime kevään tavoin Lahden Pelicans. Finaalit alkavat Nokia Arenassa viikon päästä lauantaina ja lipunmyynti finaaliotteluihin alkaa tiistaina kello 12. Samalla tulee myyntiin myös kolmannen finaalin liput. Kolmas finaali pelataan Tampereella keskiviikkona 24.4.

Ma 25.4. Tappara – TPS klo 18:30, 3. finaali

Tappara kukisti KalPan yli 11 000 -päisen kotiyleisön edessä 3–1 ja varmisti näin ollen kolmannen kerran peräkkäin paikkansa Liigan finaaleissa. Ottelusarja päättyi Tapparalle voitoin 4–1.

Ma 2.5. Tappara – TPS klo 18:30, 7. finaali (pelataan tarvittaessa)

Kello 16.35: Pelillisesti Tappara-tähden Anton Levtchin tilanne on herättänyt ihmetystä. Levtchi on pelannut nyt kuusi peliä kiikareilla. MTV Urheilun asiantuntija Petteri Sihvonen epäilee, että taustalla saattaa olla jonkinlainen vamma.

Ke 20.4. Tappara – TPS klo 18:30, 1. finaali

Tappara on tehnyt kolmessa finaaliottelussa yhteensä seitsemän maalia. Se on luonut maaliodottamaa (xG) 9,58 osuman edestä. Eli nyt Tapparan toteuma laahaa perässä. Aiemmin on ollut enemmänkin toisin päin.

Ma 25.4. Tappara – TPS klo 18:30, 3. finaali

Mestaruussarja vaihtui SM-liigaksi kaudelle 1975-76 ja samalla mukaan tulivat ensimmäistä kertaa parhaiden joukkueiden kesken pelatut pudotuspelit. SM-liigan ensimmäisen kauden finaalipeleihin itsensä pelasivat Tappara ja TPS, joista runkosarjan voittanut turkulaisjoukkue osoittautui paremmaksi kahdessa pelissä. Kuvan TPS-pelaaja nro 12 on Seppo Repo, joka ratkaisi turkulaisille mestaruuden toisessa ja viimeisessä ottelussa vain 21 sekuntia ennen varsinaisen peliajan loppua syntyneellä voittomaalillaan. Kuvan Tappara-pelaajat ovat maalivahti Antti Leppänen, Jukka Porvari (11) sekä muiden takaa kurkkivat Pertti Koivilahti ja Pekka Marjamäki.