Vaalivalvojaiset (suora lähetys)
Virve on käytössä myös europarlamenttivaalien tuloslähetyksissä. Karjalaisen mukaan lähetyksille on tyypillistä syklisyys: tulosten ja tulosennusteiden julkaiseminen aiheuttaa ”piikin”, jolloin toimituksessa alkaa säpinä. Tarvitaan kommentteja, analyysiä, dataa ja haastatteluja. Kiireen jälkeen tulee suvantovaihe.
”Areena-lähetys oli meille uutta. Halusimme näyttää erityisesti oman alueemme katsojille vaalivalvojaisten tunnelmia. Pääsimme tulosten kertomisen lisäksi myös analysoimaan, ja haastattelimme ihmisiä yhteiskunnan ja elämän eri osa-alueilta”, Karjalainen kertoo.
Välittömän vaalin vahvuutena pidetään yleensä sitä, että siinä seurakuntalaiset pääsevät itse vaikuttamaan paimenensa valintaan äänestämällä. Välitön vaali on prosessina pitkä. Koska tuomiokapituli asettaa hakijoista kolme vaalisijoille, päätöksestä voidaan valittaa ja valitukset voivat viivyttää vaalia vuosikausia.
EK:n suuri vaalitentti – suora lähetys klo 15.00
Eduskuntavaalien tulosiltana Virveä käytti noin 50 yleläistä useassa eri puheryhmässä. Virve oli käytössä valtakunnallisessa tv-lähetyksessä, alueellisissa radio-ohjelmissa ja Keski-Suomessa erillisessä Areena-lähetyksessä. Valtakunnallisesta lähetyksestä otettiin pitkin iltaa yhteyttä myös maakuntien toimitusten vaalistudioihin. Virve-yhteydet toimivat moitteetta.
Kello 21 MT:n verkkosivuilla alkaa suora lähetys, jossa päätoimittaja Jouni Kemppainen ja ministeri Seppo Kääriäinen keskustelevat vaalituloksesta ja sen vaikutuksesta. Verkkolähetyksestä vastaa kuvatoimittaja Jarkko Sirkiä.
Kevään eduskunta- ja europarlamenttivaalit ovat iso ponnistus Ylelle. Vaalilähetykset tehdään suorina ja maakuntien toimitukset ovat vahvasti mukana tulosiltojen ohjelmissa. Lähetyksen onnistumisen takaavat huolellinen suunnittelu ja varautuminen, noin kaksisataa yleläistä sekä varmat viestiyhteydet ohjaajan ja toimitusten välillä.
Vaali-illan juoksutuksesta vastaavat uutispäällikkö Stina Haaso ja verkkopäällikkö Terhi Pape-Mustonen. Omien uutisten lisäksi MT julkaisee aiheesta STT:n sähkeitä ja Ylen alueuutisia.
Eduskuntavaalit huipentuu tulosiltaan Ylellä ja Maikkarilla
”Suorassa lähetyksessä jokaisella sekunnilla on merkitystä. Vaali-illan lähetykset vaativat toimittajilta todella paljon, koska muuttuviin tilanteisiin on reagoitava heti”, Ylen Keski-Suomen ja Mikkelin päällikkö Aki Karjalainen sanoo.
Yle: Presidentinvaalit 2018 koko lähetys (part 1)
Torstaina julkaistu Ylen gallup ennustaa kuntavaalien tulokseksi kokoomukselle 19,6 prosenttia, perussuomalaisille 18 prosenttia ja SDP:lle 17 prosenttia äänistä. Seuraavana mittauksessa olivat keskusta 13 prosentilla ja vihreät 10,9 prosentilla.
Eduskuntavaalien tuloksen laskenta
Toimintavarma työkalu on käytössä uutistoiminnan lisäksi myös Ylen lakisääteisessä vaaratiedottamisessa. Samalla varaudutaan yleisradiotoiminnan hoitamiseen kriisi- ja poikkeusoloissa.
Seuraava presidentinvaali toimitetaan sunnuntaina 27.1.2030
Kenestä tulee Presidentinlinnan uusi valtias? Vaali-illan tulosseuranta analyyseineen, vaalivalvojaisten tunnelmat ja ehdokkaiden ensireaktiot tuloksiin. Vieraana Ylen tulosstudiossa mm. vaaliasiantuntija Sami Borg.
Eduskuntaan valittiin sunnuntaina jopa 61 uutta kansanedustajaa
Komission puheenjohtajaksi pyrkivien kärkiehdokkaiden Eurovision-vaalitentti pidetään 23.5. klo 15.00–16.45 Euroopan parlamentin istuntosalissa Brysselissä. Suoraa lähetystä kärkiehdokkaiden vaalitenttiä voi seurata suorana esimerkiksi EbS:n ja parlamentin multimediakeskuksen kautta.
Suora lähetys: Huomenta Suomen erikoislähetys USA:n vaaleista
Kevään vaalit työllistivät jälleen turkulaisen työyhteisöni Eduskuntatutkimuksen keskuksen tutkijoita. Keskuksen johtaja Markku Jokisipilä ja erikoistutkijat Erkka Railo ja Ville Pitkänen hoitivat huomattavan siivun Suomen eduskuntavaalien kommentoinnista mediassa.
Omasta ajastani osan vei myös Ison-Britannian toukokuisten parlamenttivaalien seuraaminen ja kommentointi.
Kymmenien eri tiedotusvälineille annettujen haastatteluiden lisäksi tutkijamme olivat vaali-iltana studiokommentaattoreina. Lisäksi selitimme vaaliasetelmia lukuisille ulkomaisille tiedotusvälineille, joissa riitti kirjoa. Meitä haastattelivat esimerkiksi Reuters, Xinhua, Tass ja DPA -uutistoimistot, Die Welt, Le Monde, Newsweek Polska, Trouw ja Brigitte lehdet, Viron ja Ruotsin televisiot, BBC ja radioasema Monocle Lontoossa ja Sisuradio Tukholmassa.
Eniten ulkomaisia toimittajia kiinnosti perussuomalaisten tilanne ja Suomen EU-politiikka siinä tapauksessa, että puolue nousee hallitukseen. Myös Suomen monipuoluejärjestelmä ja vaalitapa vaativat selittämistä.
Vastaavat vaalituloksen ja sen seurausten pohdinnat kiinnostivat suomalaistoimittajia Britannian vaalien osalta.
Miksi juuri Eduskuntatutkimuksen keskuksen tutkijat olivat näissäkin vaaleissa niin paljon esillä?
Yksi selitys löytyy jo edellisen johtajamme Ville Pernaan kaudella muodostuneesta työkulttuurista. Hän vastasi tunnollisesti toimittajien kysymyksiin, ja nousi vuosien saatossa runsaasti käytetyksi asiantuntijaksi.
Pernaalle suuren yleisön palvelu oli osa tutkijan työtä, eikä työstä ainakaan kategorisesti sovi kieltäytyä.
Pian Ville Pernaa myös ohjasi meille muille sellaisia haastatteluita, joita ei ehtinyt itse hoitaa ja joiden katsoi sopivan jollekulle meistä. Itselleni tämä oli tärkeä signaali: esimies uskoi, että minusta on politiikkaa kommentoimaan.
Julkiseen asiantuntijatehtävään kasvamisessa työyhteisön tuki on ollut tärkeää meille kaikille. Turun yliopistossa myös ymmärretään tutkijoiden julkisten esiintymisten arvo ja niihin kannustetaan.
Me keskuksessa olemme ottaneet yliopiston kolmannen tehtävän, yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja yliopistomaailman ulkopuolisen yhteiskunnan palvelemisen, tosissamme. Kyse on uudenlaisesta akateemisen läsnäolon ja keskustelun tavasta, jonka kysyntä on kasvanut valtavasti viimeisen vuosikymmenen aikana.
Julkiset esiintymiset ja itsensä laittaminen alttiiksi suuren yleisön kritiikille ei ole aina niin helppoa, kuin miltä näyttää. Fiksu ja rento työyhteisö, jonka kanssa voi sparrata esiintymisiä ja myös nauraa jälkikäteen mahdollisia kömmähdyksiä, on julkisuudessa esiintyvälle tutkijalle korvaamaton voimavara.
Yleisöä kiinnostavien tutkimusaiheidemme lisäksi juuri yhteisömme henki selittää sitä, miksi Eduskuntatutkimuksen keskuksesta on tullut Suomen johtava politiikan kommentaattoreiden hautomo.