Alajärven Ankkurit - Vimpelin Veto
Tässä tilanteessa Vimpelin Veto on tehnyt juuri oikeansuuntaisen liikkeen. Se on katsonut totuutta silmiin ja todennut, että asioita on pakko uskaltaa lähestyä uudesta näkökulmasta.
Vimpelin Veto tarjoaa kaikille urheilusta kiinnostuneille liikuntapalveluita, kulttuuria ja elämyksiä ikään ja sukupuoleen katsomatta. Seura haluaa vaalia perinteitä, jossa yhteisöllisyys ja talkootoiminta ovat merkittävässä roolissa.
Vimpelin Vedon perustamisajankohdaksi on mainittu kaksi päivämäärää, 18.5.1934 ja 27.5.1934. Pesäpallon virallisiin tilastoihin on niistä päätynyt jälkimmäinen.
Alkuun lajivalikoimaan kuuluivat lähinnä hiihto, jääpallo, paini ja yleisurheilu. Pesäpallossa menestystä tuli ensimmäisen kerran 1940-luvulla, kun seuran naiset voittivat Suomen mestaruuden 1947 ja 1948 sekä miehet pronssia suojeluskunnan jälkeen Vedon nimellä 1946.
Seuran todelliset menestysjaksot kulminoituvat 1950–60-luvuille ja vuodesta 2009 tähän päivään. Miesten Suomen mestaruuksia seura on juhlinut yhteensä kuusi kertaa. Samalla Veto on herättänyt huomiota huimilla yleisömäärillään, jotka nousevat parhaimmilllaan merkittävästi Vimpelin alle 3000 kuntalaisen asukaslukua suuremmiksi.
– Vimpelin Veto ei ole ainoastaan käsite pesäpallossa, vaan se on sitä koko suomalaisessa urheilussa. Pohdin tänne (Saarikentälle) ajaessani, millaisia mielleyhtymiä Vimpelin Vedosta itselleni nousee. Täällä vallitsee erittäin vahva yhteisöllisyys, sitoutuneisuus, rohkeus, reiluus ja periksiantamattomuus. Näin pienellä paikkakunnalla yhteen hiileen puhaltaminen ja yhdessä tekeminen korostuvat, totesi juhlaottelun puheessaan Superpesis Oy:n hallituksen puheenjohtaja Vesa Karjalahti.
Näitä arvoja tulee vaalia erityisen vahvasti, kun suomalainenkin yhteiskunta elää muutoksen aikaa. Kaupungistumisesta huolimatta Karjalahti näkee perinteikkäällä pesäpallopaikkakunnalla tilaa onnistua.
– Yhtenä isona trendinä on viime vuosina ollut kaupungistuminen. Tästä huolimatta uskon, että huippupesäpallon on mahdollista menestyä Vimpelissä tulevaisuudessakin, vahvan elinkeinoelämän rinnalla. Rohkaisen teitä Vimpelin Vedon seurayhteisön jäseniä pohtimaan, millainen Vimpelin Vedon omaleimainen strategia on tuleviksi vuosiksi ja mitkä ovat toiminnan kulmakivet, joiden varaan tulevaisuutta on turvallista rakentaa.
– Laadimme viime vuonna Superpesis Oy:n uuden strategian vuoteen 2027 saakka. Tavoitteena meillä on mm. kehittää entisestään huippupesäpallon vetovoimaa ja brändiä, vahvistaa lajin taloudellisia resursseja sekä tukea seuroja, jotta organisaatiot ammattimaistuisivat entisestään tulevina vuosina.
Vimpelin Veto pelaa kotiottelunsa ikonisella Saarikentällä, jonka lehterit täyttyvät jälleen tulevana sunnuntaina. Klassikko-ottelussa Veto kohtaa Sotkamon Jymyn kello 16 alkaen.
– Arvoisa yleisö, te olette lopulta kaikkien tärkein sidosryhmä. Teille peliä pelataan ja halutaan tarjota jännittäviä ottelutapahtumia. Olette kannustamisen lisäksi seurojen toiminnalle taloudellisessa mielessä korvaamaton kumppani. Iso kiitos teille tuesta ja kannustuksesta, sanoi Karjalahti haastattelussa, joka on katsottavissa ja kuunneltavissa myös .
"Pienestä suurta" – Vimpelin Vedon 90-vuotisjuhlaseminaari pidettiin Vimpelissä 14.7. Puhumassa olivat entinen pääministeri Esko Aho, mestaripelinjohtaja Sami-Petteri Kivimäki, Avant Tecnon toimitusjohtaja Risto Käkelä ja ekonomisti Vesa Vihriälä. Tapahtuman juonsi olympiahiihtäjä Kalle Lassila. Tallenne tilaisuudesta löytyy .
Vimpelin Veto vieraaksi Ukonniemeen
Seuran alkuaikoina harjoituspaikkojen ja varojen puute aiheutti lahjakkaiden vimpeliläisten edustamisen naapuriseuroissa. Valde Latvalan jälkeen puheenjohtajaksi valittiin Aarne Linna. Vuoden 1939 johtokunta koostui jaostojen puheenjohtajista. Jaostoja olivat tuolloin yleisurheilujaosto, voimistelujaoston, hiihtojaosto, jääpallojaosto ja pesäpallojaosto. Vuoden 1939 vuosikokouksessa Veto päätti liittyä jäseneksi Urheiluliittoon, Hiihtoliittoon, Pesäpalloliittoon, Painiliittoon ja Poikaurheiluliittoon.
Seuran nimestä järjestettiin äänestys. Vaihtoehtoina nimeksi olivat "Vimpelin Veto" ja "Vimpelin Vire". Valituksi tullutta Veto-nimeä ehdotti Antti Haveri. Mallisäännöt seuran toimintaan tilattiin Töysän Vedolta ja pidetään mahdollisena että myös nimeä on lainattu sieltä.
Vimpelin Veto ja Kempeleen Kiri ovat napsineet puolivälierissä pelkkiä kotivoittoja. Se tarkoittaa ottelusarjan ratkaisua viidennessä kohtaamisessa Saarikentällä sunnuntaina.
1960-luvun vaihteessa Veto saavutti yksitoista peräkkäistä mitalia vuosina 1958-1968. Suomen mestaruutta seura juhli vuosina 1960 ja 1965. Menestysvuodet loivat pohjan Vimpeliläiselle pesäpallokulttuurille. Viimeiseksi mitaliksi näiltä pääsarjakausilta jäi vuoden SM-hopea ja kauden 1979 päätteeksi joukkue putosi toiseksi ylimmälle sarjatasolle silloiseen Suomensarjaan. Kausina , , , ja Veto pelasi toiseksi ylimmällä sarjatasolla. Ykkössarjan-kaudella 1985 Veto oli jo vaarassa pudota Suomensarjaan jääden sarjassa neljänneksi viimeiseksi. 1990-luvulla Veto pääsi vuosina 1990-1992 puolivälieriin saakka sijoittuen parhammillaan runkosarjassa viidenneksi vuonna . Vuosina 1993-1996 Veto joutui runkosarjan päätteeksi sarjakarsintoihin. Vuonna 1996 oli taloudellisista syistä suunnitelmissa Vedon edustusjoukkueen yhdistäminen kanssa. Kauden päätteeksi Vimpelin Veto jäi runkosarjassa viimeiseksi ja putosi Ykköspesikseen. Vimpelin Veto nousi takaisin Superpesikseen kaudeksi . Ensimmäinen mitali uudella vuosituhannella saavutettiin kaudella kun Veto voitti pronssiottelussa hallitsevan mestarin ja runkosarjan voittaneen . Kaudella Veto voitti Suomen mestaruuden. Kausina 2011-2015 Veto jäi hopealle hävittyään loppuottelusarjat . Neljännen ja viidennen mestaruutensa Veto voitti vuosina 2016 ja 2017 voittamalla Sotkamon Jymyn. Vimpelin Vedon ja Sotkamon Jymyn hallitessa Superpesistä 2010-luvulla alettiin joukkueiden välisiä otteluita pitämään pesäpallon "El Klassikkona". Kaudella Vimpelin Veto voitti pronssia jättämällä Sotkamon Jymyn ensimmäistä kertaa mitaleitta 2000-luvulla. Seuraavalla kaudella Vimpelin Veto jäi neljänneksi hävittyään pronssiottelun Kouvolan Pallonlyöjille ja samalla katkesi vuonna 2009 alkanut mitaliputki. Kaudella 2022 Veto ei hävinnyt yhtään kotipeliä ja joukkue voitti kuudennen SM-kullan.
Vimpelin Veto 14 4 10 1050– 1153 8
Vimpelin Veto on jo vuonna 1934 perustettu urheiluseura, jonka lajivalikoimaan kuului perustamishetkellä yleisurheilu, hiihto, paini ja jääpallo. Seura on kuitenkin laajentanut urheilutoimintaansa vuosien varrella ja nykyään sen lajeihin kuuluu pesäpallo, koripallo, jääkiekko, yleisurheilu ja eSports. Vimpelin Veto tarjoaa liikunnallisia elämyksiä urheilun kautta niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin.
Vimpelin Veto (@vimpelinveto) • Instagram photos and videos
Vimpelin Veto on kiinnittänyt merkittäviä jatkosopimuksia tuleville Superpesiskausille. Lauri Vihriälä (2025-26), Mikko Vihriälä (2025-26), Mikko Kanala(2025-26), Severi Lassila (2025-26) ja Juho Heikkala (2025-26) jatkavat Vedon riveissä kauden 2026 loppuun saakka. Elmeri Anttilan uusi jatkosopimus on 3-vuotinen eli sisältää kaudet 2025-27.
Ylen uutiset aiheesta ”Vimpelin Veto” nopeasti ja luotettavasti.
Vimpelin Veto on monilajiseura, jonka pääpaino on pesäpallossa sekä koripallossa. Toimintaa tarjotaan kaiken ikäisille aina 4-5 vuotiaiden palloilukerhoista harmaakarhujen (45v->) ikäluokkiin asti.
90-vuotias Vimpelin Veto on noussut ilmiöksi
Miesten Superpesiksen puolivälierissä Manse PP Tampereelta pudotti raahelaisen Pattijoen Urheilijat jatkosta voitoin 3–0 ja Kouvolan Pallonlyöjät teki saman tempun Kiteen Pallolle. Hallitseva Suomen mestari Sotkamon Jymy hävisi kotiavauksensa Joensuun Mailalle, mutta paransi tämän jälkeen peliään asteittain ja eteni välieriin.
Veto ja KeKi sen sijaan jatkavat huikeaa sarjaansa viidennessä kohtaamisessa Vimpelin Saarikentällä sekä Ruudun päälähetyksessä sunnuntaina kello 16 alkaen. Asia varmistui Kempeleessä perjantaina, kun kotijoukkue hurjasteli 1815 katsojan edessä selvään voittoon lukemin 1–0 (6–2, 1–1).
KeKin ykköspalkittu Aatu Saastamoinen takoi avausjakson ratkaisun iskemällä merkistä rohkeasti kakkosluukkuun kahden juoksun arvoisesti. Toisen jakson alkuun kuskin paikka vahvistui, kun vahvan ulkovuoron jälkeen Sami Haapakoski upotti lyöntinsä kolmoskoppari Elmeri Anttilan eteen ja Teemu Hollanti pinkoi kotipesään. Anttila kauhoi lyönnin näyttävästi kiinni ja heitti tulisesti, mutta lukkari Teemu Kinnunen ei saanut palloa hyppysiinsä.
Yksi juoksu toisella jaksolla riitti kotijoukkueelle, kun ulkopeli oli timanttista. Tuomas Jussila heitti tukun paloja huimilla suorituksilla ja lukkari Jani Lassila aiheutti jatkuvaa päänvaivaa vastustajalle. on vapaasti katsottavissa Ruudussa.
– Tämä ottelu oli toisintoa aiemmista. Tosi tasaväkiset joukkueet ovat vastakkain, pienet ovat marginaalit. Vain hyville suorituksille tuntuu, että on tilaa. Räpylävirheitä ei kauheasti tule, Jussila kiteytti Ruudun lähetyksessä.
– Kahden laadukkaan joukkueen välistä mittelöä tämä on. Mahtava sarja, kokenut Jussila näki.
Saarikentällä Veto on tälläkin kaudella ollut elementissään ja hävinnyt vain kahdesti, molemmilla kerroilla Sotkamon Jymylle. Viidennessä puolivälieräottelussa asetelma on kuitenkin tyly, kerrasta poikki.
– Ei me kolmatta kertaa siellä hävitä. Olemme parantaneet joka peliin Vimpelissä. Sellainen draivi meillä on nyt päällä, että voiton otamme, vannoi Jussila.
Vedon Elmeri Anttila on luonnollisesti eri linjoilla.
– Kyllä me Saaressa olemme aika hyviä olleet, Anttila rauhoitteli oman joukkueensa kannattajia.
Miesten Superpesiksen puolivälierien tulokset ja tilastot löytyvät .
Miesten Superpesiksen viides puolivälieräottelu Vimpelin Veto vs. Kempeleen Kiri pelataan Saarikentällä Vimpelissä sunnuntaina kello 16 alkaen. Ottelu nähdään myös suorana .