Suomi koripallon EM-kisojen mitalipeleihin
Vaikka Suomi tunnetaan enemmän jääkiekon, ringetten ja salibandyn maana, pelataan maassamme myös monia muita urheilulajeja. Yksi sekä suomalaisten urheilijoiden, että katsojien keskuudessa suosittu urheilulaji on koripallo. Korista on pelattu Suomessa jo 1900-luvun alkupuolelta asti Helsingin alueella ja 1940-luvulla koko maanlaajuisesti. Tässä artikkelissa esittelemme muutamia Suomen tunnetuimmista koripalloilijoista.
Huudettavissa on Susijengin Game Worn -pelipaitoja, joita on käytetty arvokisoissa vuoden 2013 EM-kisoista aina vuoden 2023 MM-kisoihin. Huutokaupan tuotto käytetään nuorten maajoukkuerahastoon, joka jakaa vuosittain stipendejä nuorten maajoukkuepelaajille.
Kotiluolassa virittäydytään helmikuussa EM-kotikisamoodiin, kun Susijengi ottaa mittaa maailman ranking-kakkosesta Serbiasta. 6. pelaaja -uutiskirjeen tilaajilla on mahdollisuus ostaa lippuja ennakkomyynnissä keskiviikosta perjantaihin.
Suomi koripallon EM-kisojen mitalipeleihin ..
Suomen koripallomaajoukkueen ja tulevien EM-karsintojen virallisen kannustuskappaleen musiikkivideo on julkaistu. ”Susijengi 2.0” –nimeä kantavan kappaleen videolla vilisee Suomi-koriksen legendaosastoa. Artistien lisäksi videolla vilahtaa mm. Anssi Rauramo, Lea Hakala, Terhi Airas sekä Sakari Pehkonen.
Kotiluolassa virittäydytään helmikuussa EM-kotikisamoodiin, kun Susijengi ottaa mittaa maailman ranking-kakkosesta Serbiasta. 6. pelaaja -uutiskirjeen tilaajilla on mahdollisuus ostaa lippuja ennakkomyynnissä keskiviikosta perjantaihin.
1960-luvun menestysvuosien jälkeen Suomen koripallon taso alkoi laskea. Laji kuitenkin laajeni Helsingin ulkopuolelle niin, että pääsarjatason joukkueita oli asti. Kaudeksi 1972–1973 sallittiin merkittävänä uudistuksena ulkomaalaisten pelaajien palkkaaminen seuraan. Ensimmäisellä kaudella Suomessa pelasi kolme yhdysvaltalaista pelaajaa sekä yksi turkkilainen pelaaja. Seuraavana kautena sarjassa otettiin käyttöön pudotuspelit, joiden malli lainattiin NBA:sta. jäsenmaista Suomi otti systeemin ensimmäisenä käyttöön. Myöhemmin pääsarja jaettiin lohkoihin, mutta siitä luovuttiin, koska yleisö ei pitänyt järjestelmästä.
1980-luvulla Suomen menestyksestä vastasivat juniorimaajoukkueet. Vuonna 1981 Suomi oli ensimmäistä kertaa mukana B-poikien EM-lopputurnauksessa, joka pidettiin . Ensimmäisissä otteluissa Suomen nuoret saivat vastaansa kovat koripallomaat Neuvostoliiton ja Jugoslavian, joille Suomi hävisi selvästi. Jugoslavian paras pelaaja ottelussa oli 35 pistettä heittänyt , joka valittiin kuolemansa jälkeen . Tämän jälkeen Suomi voitti Ranskan, Espanjan ja Israelin. Voittoputki katkesi selvällä tappiolla Italialle, mutta Suomi pääsi silti pronssiotteluun. Sen Saksa voitti luvuin 78–64. Neljäs sija on edelleen Suomen maajoukkueiden historian paras EM-sijoitus. Suomen paras pistemies turnauksessa oli , joka teki seitsemässä ottelussa yhteensä 117 pistettä.
Koripallo: Suomi ja Bahama olympiakarsinnassa
Vuonna 1967 Suomi sai järjestettäväkseen , mikä takasi myös automaattisen pääsyn mukaan kisoihin. Kisat pidettiin ja jäähalleissa. Suomen kisaurakka alkoi helpoksi vastukseksi osoittautunutta vastaan. Seuraava peli oli kovaa vastaan. käyty ottelu päättyi Suomen niukkaan 57–51-voittoon. Suomen päävalmentajana tuolloin toiminut sanoi voiton olleen Suomen maajoukkueen kaikkien aikojen paras ottelu. Voittoputki katkesi heti seuraavassa ottelussa, jonka Suomi hävisi 68–80 . Voittokantaan Suomi palasi heti vastaan pelatussa ottelussa. Tšekkoslovakiaa pidettiin yhtenä tuon ajan kirkkaimmista koripallomaista, mutta Suomi onnistui voittamaan ottelun silti luvuin 54–49. Seuraavassa pelissä vastustajana oli . Suomi oli ottelun lopulla lähellä romahdusta, mutta voitto kirjattiin lopulta Suomelle luvuin 76–69.
Susijengi: Koripallo-Suomi korvaa pituuden vauhdilla
Ensimmäinen virallinen koripallokenttä Suomeen saatiin vasta vuonna 1937 – Savonlinnan lyseon voimistelusaliin. Sittemmin Savonlinna ei ole kovin merkittäväksi koripallopaikkakunnaksi noussut, mutta oma paikkansa kaupungilla on maamme koripallossa vähintään historiallisessa katsannossa. Pelivälineitä ei kuitenkaan ollut laajalti saatavilla ja jalkapallot saivatkin toimittaa pallon virkaa monesti vielä sotien jälkeenkin. Ensimmäisen virallisen maaottelunsa Suomi pelasi Ranskaa vastaan 22. toukokuuta 1939 häviten tylysti 11-73.
Koripallo | Suomi taipui niukasti hallitsevalle Euroopan mestarille
Suomi aloitti karsinnat selvällä voitolla luvuin 80–58. Seuraavaksi Suomi voitti , , ja . Ennen Itävalta-peliä Suomi oli jo varmistanut lohkovoiton, mutta nyt Suomi voitti A-lohkon ilman tappioita. Ratkaisupeleissä vastaan tuli , jota Suomi ei ollut aiemmin voittanut kertaakaan. Peli oli tasaista viime minuuteille saakka kunnes päävalmentaja Kalevi Tuominen otti aikalisän ja komensi pelaajat paikkaprässiin, jonka hän oli oppinut Yhdysvalloissa ollessaan. Viimeiset minuutit Suomi vei luvuin 14–2 ja varmisti kisalipun olympialaisiin. Suomen koripallomaajoukkue onkin edelleen ainoa suomalainen palloilujoukkue, joka on selviytynyt karsintojen kautta olympialaisiin. Olympiakomitea joutui pitkin hampain lähettämään joukkueen pitkälle matkalle Tokioon, mutta kinaa syntyi siitä, kuinka monta pelaajaa lähetetään mukaan kisoihin. Suomen päävalmentajan Kalevi Tuomisen järkkymätön mielipide oli, että kisoihin lähetetään kaksitoista pelaajaa, kun taas Olympiakomitea halusi kustantaa ainoastaan kymmenen pelaajan matkan. Lopulta Olympiakomitea joutui taipumaan Tuomisen kahteentoista pelaajaan.
Koripallon EM 2022 Neljännesvälierä Suomi vs
Miesten koripallon maajoukkue taisteli Espanjaa vastaan olympiakarsintaturnauksessa. Suomi oli ottelun altavastaaja, mutta pisti Espanjan ahtaalle.