Kuinka usein presidentinvaalit järjestetään
Vuosien ja vaalit muodostavat eräänlaiset ääripäät valitsijamisevaalin historiassa. Vuonna 1925 presidentiksi valitun Lauri Kr. Relanderin oma puolue Maalaisliitto sai valitsijamiesvaalissa vain noin 20 prosentin kannatuksen; lisäksi äänestäjät eivät vaalihetkellä tienneet, kenen presidenttiehdokkaan hyväksi nuo äänet lopulta koituisivat. Vuonna 1978 viidennelle kaudelle valitun Urho Kekkosen ehdokkuuden takana oli yhteensä kahdeksan puoluetta, jotka saivat yli 80 prosenttia kaikista valitsijamiesvaalissa annetuista äänistä. Yksimielisin valinta tapahtui kuitenkin poikkeusoloissa pidetyssä vuoden 1940 vaalissa, jossa Risto Ryti sai 288 ääntä 300 mahdollisesta.
Kompromissina syntynyt vaalitapa ei täysin tyydyttänyt ketään, ja useimmat puolueet tekivätkin vuosikymmenien aikana ehdotuksia sen muuttamiseksi. Tavoitteiden ristiriitaisuuden vuoksi yhteisymmärrystä ei kuitenkaan saavutettu. 1970-luvulla alkoivat voimistua vaatimukset kansalaisten välittömän vaikutuksen lisäämisestä presidentinvaaliin, ja vuonna 1987 suoritetussa valtiosäännön tarkistuksessa päädyttiin sekajärjestelmään, suoran ja välillisen vaalin yhdistelmään. oli mahdollisuus valita presidentti suoralla kansanvaalilla. Kun kuitenkaan kukaan ehdokas ei saanut yli 50 % äänistä, valinta siirtyi valitsijamiesten kokoukselle, sillä kansanvaalin yhteydessä toteutettiin myös valitsijamiesten vaalit. Heidän voidaan siis katsoa suorittaneen vaalin ”toisen kierroksen”. Tällaisen vaalitavan uskottiin jo alun perin olevan käytössä vain tämän ainoan kerran. Professori mukaan presidentinvaalin muuttumista puoluepoliittisesta vaalista henkilövaaliksi osoitti selvästi se, että valitsijamiesten vaalikampanja jäi täysin presidenttiehdokkaiden kampanjoinnin varjoon eivätkä valitsijamiehet tosiasiassa käyneet juuri lainkaan vaalitaistelua.
Suomen presidentinvaalit saivat norjalaismediassa laajaa huomiota. Ennen ensimmäistä äänestyskierrosta mediassa korostui Sauli Niinistön asema vaalien ennakkosuosikkina. Lisäksi keskeisiä reportaasiaiheita olivat presidentin valtaoikeuksien kaventuminen sekä ehdokkaiden suhtautuminen Euroopan Unioniin. Mediassa nostettiin esille myös presidenttiehdokkaiden henkilökohtaisia ominaisuuksia sekä kerrottiin heidän henkilöhistoriastaan ja puolisoistaan.
Suomen virallinen tilasto (SVT): Presidentinvaalit [verkkojulkaisu]
Suomessa Tasavallan presidentti on valittu 17 kertaa, joistakuusi kertaa erilaisin poikkeusmenettelyin. Ensimmäinen presidentinvaali toimitettiin 25.8.1919 eduskunnan toimesta. Tasavallan neljäspresidentti Kyösti Kallio, joka oli valittu presidentiksi15.-16.1.1937, luopui virastaan huonontuneen terveyden vuoksivuonna 1940. Risto Ryti valittiin presidentiksi 19.12.1940 Kallionjäljellä olevaksi kaudeksi. Helmikuussa 1943 pidettiinpresidentinvaalit, jossa Ryti lähes yksimielisesti valittiinjatkamaan presidenttinä. Vuosien 1940 ja 1943 vaalit toimittivatsota-ajan vuoksi vuoden 1937 valitsijamiehet.
Vaalit voitti se ehdokas, joka käytti kampanjaansa eniten rahaa. Voittajan budjetti kasvoi edellisistä presidentinvaaleista yli kaksinkertaiseksi (+122 %).
Niinistön ja Haaviston puolisoita käsitellään myös vaalipäivänä 5.2. julkaisemassa artikkelissa. Tekstin mukaan presidentinvaalit ovat henkilövaalit, joten puoluesidonnaisuutta merkitsevämpää on ehdokkaiden persoonallisuus. Artikkelissa kirjoitetaan, että ehdokkaiden puolisot ovat nousseet esille tabloidilehdistössä viimeisten viikkojen aikana, mutta monet ovat jo kyllästyneet aiheeseen. Toimittaja Thomas Vermes kommentoi, että EU-kriittisten ehdokkaiden Timo Soinin ja Paavo Väyrysen pudottua pois vaalien toiselta kierrokselta, voidaan todeta EU-myönteisyyden voittaneen vaaleissa.
Suomen uudeksi tasavallan presidentiksi nousi Alexander Stubb (kok.), joka voitti presidentinvaalin 2024 toisella kierroksella Pekka Haaviston (vihr.). Haavisto on nyt jäänyt kakkoseksi kolmissa peräkkäisissä presidentinvaaleissa. Vielä syksyllä 2023 hän oli suosikki seuraavaksi presidentiksi, mutta Stubb tuli lopulta takamatkalta ohi.
Suomen presidentinvaalit nousivat jättilehden etusivun uutiseksi
Suomen itsenäisyyden alkuvuosikymmenillä presidentinvaaliin ei liittynyt kovinkaan voimakasta valitsijamiesten vaalitaistelua ja presidenttiehdokkaat itse pysyttelivät käytännössä kokonaan vaalikamppailun ulkopuolella. Presidentinvaalin kehittyminen luonteeltaan kohti henkilövaalia alkoi vasta , jolloin silloinen Maalaisliiton ehdokas Urho Kekkonen otti käyttöön henkilökohtaisen vaalikampanjan. Ehdokkaiden yhä näkyvämpi vaalimainonta on lisännyt myös rahan merkitystä vaalissa.
Presidentinvaalit / Presidentvalet i Finland 2024
Luennoitsija Saara Huhtasaari (sit.) ilmoitti 5. heinäkuuta 2023 tavoittelevansa ehdokkuutta presidentinvaaleissa 2024. Hän alkoi kerätä kannattajakortteja valitsijayhdistyksen kautta. Huhtasaaren ehdokkuutta tuki -puolue. Huhtasaaren vaaliasiamies arveli päivää ennen määräaikaa, että vaadittu määrä ei tule täyteen. Reilua viikkoa ennen keräyksen määräaikaa kortteja oli koossa noin 10 000. Huhtasaaren valitsijayhdistys ei saanut tarvittua 20 000 kannattajakorttia kerättyä määräaikaan 12. joulukuuta 2023 mennessä. Huhtasaari sai syksyn 2023 mittauksissa 0–1 % kannatuksen.
Presidentinvaalit järjestetään Suomessa 28.1.2024
Lisäksi ehdolle yrittivät entinen liikennelentäjä Kimmo Rantanen, bloggaaja Sami Parkkonen ja yksityisyrittäjä Jouni Kuitunen, joille ei mittauksissa näkynyttä kannatusta tullut. Rantanen ilmoitti 6. elokuuta 2023 tavoittelevansa ehdokkuutta presidentinvaaleissa 2024. Parkkosen vaaliasiamies kertoi ennen määräaikaa, että kortteja puuttui vielä paljon. Kuitunen puolestaan aloitti ehdokkuuden tavoittelemisen keräämällä nimiä ruutuvihkoon hirvensalmelaisessa baarissa – virallisia kortteja ei silloin ollut kirjoitettavana. Hän arvioi joulukuussa 2023, että kortteja oli kerättynä alle tuhat.
Presidentinvaalit | MTV Uutiset
Presidentinvaali toimitetaan sunnuntaina 28.1.2024. Vaalissa äänioikeutetut Suomen kansalaiset valitsevat tasavallan presidentin kuuden vuoden pituiseksi toimikaudeksi. Ehdokkaat ovat ehdolla koko maassa.