Sinä voit äänestää presidentinvaaleissa,


Suomen presidentinvaali on suora kansanvaali, jossa valitaan kuuden vuoden toimikaudeksi. Kuten - ja , myös presidentinvaalissa on yleinen, yhtäläinen ja salainen. Vaalipäivä on neljäs . Valittu presidentti astuu toimeensa vaalia seuraavan kuukauden (, mikäli vaali ratkeaa jo ensimmäisellä kierroksella, muussa tapauksessa ) 1. päivänä, jolloin hän antaa eduskunnan edessä juhlallisen vakuutuksen.


Sama henkilö voi toimia tasavallan presidenttinä enintään kaksi peräkkäistä toimikautta. Seuraavan kerran tasavallan presidentti valitaan . Jos presidentti, presidentiksi valittu tai presidenttiehdokas on tullut pysyvästi estyneeksi tai kuollut, uusi presidentinvaali järjestetään mahdollisimman pian.

Kirjoittamattomana sääntönä oli 1980-luvulle saakka se, että hallitus erosi aina presidentinvaalin yhteydessä, vaikka lainsäädäntö ei tätä edellyttänytkään. Näin meneteltiin siksi, että presidentti voisi käyttää valtaoikeuksiaan tehokkaasti ja luoda hallituspolitiikalle tahtonsa mukaisen perustan. Presidentin valtaoikeuksien kaventamisen myötä presidentinvaaleilla ei ole enää ollut vaikutusta hallitusten toimikausiin.

Presidentinvaalissa voi olla kaksi äänestystä.

Kaikkiaan kuusi tasavallan presidenttiä on tullut toimeensa suoraan paikalta: , , , , ja . ovat ennen presidentiksi tuloaan toimineet , , Svinhufvud, Kallio, Kekkonen ja . johtokunnassa ovat tulleista presidenteistä olleet Kallio, Ryti (pääjohtaja), Kekkonen ja Koivisto (pääjohtaja). Politiikan ulkopuolelta ovat tulleet presidentiksi ja . Koivistoa ja Ahtisaarta lukuun ottamatta kaikki presidentit ovat aiemmin toimineet eli edustajana tai jäseninä, lisäksi Ståhlberg oli kansanedustajana vielä yhden kauden presidenttikautensa jälkeenkin (1930–1933). muodostaa poikkeuksen presidentinvaalien historiassa, koska silloisista ehdokkaista kukaan ei ollut ennen vaalia toiminut pääministerinä tai eduskunnan puhemiehenä tai ollut Suomen Pankin johtokunnan jäsenenä.

4. joulukuuta 1917 eduskunnalle antamassa hallitusmuotoesityksessä presidentti olisi valittu suoralla vaalilla. Esitys oli valmisteltu professori K. J. Ståhlbergin johtamassa perustuslakikomiteassa, jonka mietintöön liittämässään vastalauseessa professori oli ehdottanut suoran vaalin sijaan kolmensadan suorittamaa vaalia. Komitealle lausunnon antanut professori oli suositellut, että valitsijamiesten lukumäärä olisi jonkin verran suurempi kuin eduskunnan koko. Vuoden 1917 lakiesityksen käsittely keskeytyi puhjettua eikä sitä koskaan hyväksytty. Kun alettiin puuhata uudelleen vuonna 1919, ajatus suorasta kansanvaalista hylättiin. hallitusmuotoesityksessä presidentin olisi valinnut eduskunta, mutta tämä ajatus kohtasi huomattavaa vastustusta hallituksen sisälläkin eikä edes pääministeri itse ollut kannattanut sitä. Esitystä muutettiin eduskunnan siten, että presidentin valitsisikin 300 valitsijamiestä, mikä vastasi oikeiston toiveita. Toteutunut laki poikkesi Wreden vuoden 1917 ehdotuksesta siten, että kansanedustajilta ei kielletty valitsijamiehinä toimimista, ja lisäksi ensimmäinen presidentinvaali määrättiin eduskunnan suoritettavaksi myönnytyksenä vasemmistolle.

Romanian hallinto on päättänyt jäädyttää Tiktokin ainakin presidentinvaalien toiseen kierrokseen asti. Romanian korkein oikeus harkitsee koko vaalituloksen mitätöimistä.

Tasavallan presidentti valitaan välittömällä kansanvaalilla. Äänioikeus presidentinvaalissa on jokaisella Suomen kansalaisella, joka on täyttänyt 18 vuotta. Säännönmukainen presidentinvaali toimitetaan joka kuudes vuosi.


Presidentinvaali on suora ja tarvittaessa kaksivaiheinen.

Presidentinvaali järjestetään kuuden vuoden välein. Presidentinvaalin ensimmäisen vaalin vaalipäivä on tammikuun neljäs sunnuntai. Jos kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä, on toimitettava toinen vaali. Toisen vaalin vaalipäivä on ensimmäistä vaalia seuraava toinen sunnuntai.

Seuraava presidentinvaali toimitetaan 27.1.2030.

Suomen itsenäisyyden alkuvuosikymmenillä presidentinvaaliin ei liittynyt kovinkaan voimakasta valitsijamiesten vaalitaistelua ja presidenttiehdokkaat itse pysyttelivät käytännössä kokonaan vaalikamppailun ulkopuolella. Presidentinvaalin kehittyminen luonteeltaan kohti henkilövaalia alkoi vasta , jolloin silloinen Maalaisliiton ehdokas Urho Kekkonen otti käyttöön henkilökohtaisen vaalikampanjan. Ehdokkaiden yhä näkyvämpi vaalimainonta on lisännyt myös rahan merkitystä vaalissa.

Metso FAKTA: Mistä äänestämme presidentinvaaleissa?

Kompromissina syntynyt vaalitapa ei täysin tyydyttänyt ketään, ja useimmat puolueet tekivätkin vuosikymmenien aikana ehdotuksia sen muuttamiseksi. Tavoitteiden ristiriitaisuuden vuoksi yhteisymmärrystä ei kuitenkaan saavutettu. 1970-luvulla alkoivat voimistua vaatimukset kansalaisten välittömän vaikutuksen lisäämisestä presidentinvaaliin, ja vuonna 1987 suoritetussa valtiosäännön tarkistuksessa päädyttiin sekajärjestelmään, suoran ja välillisen vaalin yhdistelmään. oli mahdollisuus valita presidentti suoralla kansanvaalilla. Kun kuitenkaan kukaan ehdokas ei saanut yli 50 % äänistä, valinta siirtyi valitsijamiesten kokoukselle, sillä kansanvaalin yhteydessä toteutettiin myös valitsijamiesten vaalit. Heidän voidaan siis katsoa suorittaneen vaalin ”toisen kierroksen”. Tällaisen vaalitavan uskottiin jo alun perin olevan käytössä vain tämän ainoan kerran. Professori mukaan presidentinvaalin muuttumista puoluepoliittisesta vaalista henkilövaaliksi osoitti selvästi se, että valitsijamiesten vaalikampanja jäi täysin presidenttiehdokkaiden kampanjoinnin varjoon eivätkä valitsijamiehet tosiasiassa käyneet juuri lainkaan vaalitaistelua.

Lue kaikki USA:n presidentinvaaleista.

edellä huhuttiin, että Suomen Pankin vt. pääjohtaja valittaisiin käytännössä muodostuneen ehdokasasettelun ulkopuolelta Koiviston vastaehdokkaaksi valitsijamiesten ratkaisevaan äänestykseen mahdollisesti tuella. Tämä keskustapuolueen ja useiden merkittävien mahdollinen hanke Karjalaista tukeneen vaaliliiton muodostamiseksi kuitenkin raukesi juuri siitä nousseen huhujen vuoksi. Osaltaan asiaan vaikutti myös neuvostoliittolaisen ministerineuvos ilmoitus, että presidentinvaali on Suomen sisäinen asia eikä Neuvostoliitto tulisi puuttumaan siihen millään tavoin.

Kivaa presidentinvaaliaikaa kaikille!

Hallitusmuotoa muutettiin vuonna 1987 niin, että valitsijamiehet saivat äänestää presidentiksi ainoastaan virallisia, ennen valitsijamiesvaaleja asetettuja presidenttiehdokkaita. Täten ”mustan hevosen” mahdollisuus presidentinvaalissa 1988 poistui.