Laajimmillaan Puola-Liettua hallitsi Ukrainaakin.


Jagellonajan kriittiset tapahtumat keskittyivät Casimir IV:n pitkälle hallitukselle, joka kesti vuoteen 1492. Vuonna 1454 Kuninkaallinen Preussi liitettiin Puolaan, ja siitä seurasi 13-vuotinen sota 1454–1466 kanssa. Vuonna 1466 Thornin rauhan virstanpylväs solmittiin. Tämä sopimus jakoi Preussin luomaan Itä-Preussin, tulevan Preussin herttuakunnan, erillisen kokonaisuuden, joka toimi Puolan lääninhallituksena Saksan ritarien hallinnon alaisuudessa. Puola kohtasi myös ottomaanien valtakunnan ja Krimin tataarit etelässä, ja idässä auttoi taistelemaan vastaan. Maa oli kehittymässä feodaalivaltioksi, jolla oli pääasiassa maataloustalous ja yhä hallitsevampi maa-aatelisto. Kuninkaallisesta pääkaupungista Krakovasta oli tulossa merkittävä akateeminen ja kulttuurinen keskus, ja vuonna 1473 siellä aloitti toimintansa ensimmäinen painokone. Szlachtan (keski- ja ala-aateli) merkityksen kasvaessa kuninkaan neuvosto kehittyi vuoteen 1493 mennessä kaksikamariseksi yleisseimiksi (parlamentiksi), joka ei enää edustanut yksinomaan valtakunnan korkeita arvohenkilöitä.


Uutistoimisto AP:n kirjeenvaihtajat arvioivat, että kaupungin keskustaan on ahtautunut selvästi yli puoli miljoonaa ihmistä.

Mielenosoittajat ovat eristäneet hallituksen virastorakennuksia barrikadeilla, autoilla ja pystyttämällä telttaleirejä niiden ympärille.

Mielenosoituksia on muissakin Ukrainan kaupungeissa.

Vuonna 1386 suurruhtinas Jogaila kääntyi katolilaisuuteen ja meni naimisiin Puolan kuningatar Jadwigan kanssa. Tämän teon ansiosta hänestä tuli itse Puolan kuningas, ja hän hallitsi Władysław II Jagiełłona kuolemaansa saakka vuonna 1434. Avioliitto muodosti henkilökohtaisen Puolan–Liettuan liiton, jota hallitsi Jagellonien dynastia. Ensimmäinen virallisten "liittojen" sarjassa oli Krewon liitto vuonna 1385, jossa sovittiin Jogailan ja Jadwigan avioliitosta. Puolan ja Liettuan kumppanuus toi valtavia Liettuan suurruhtinaskunnan hallitsemia Ruteenian alueita Puolan vaikutuspiiriin ja osoittautui hyödylliseksi molempien maiden kansalaisille, jotka elivät rinnakkain ja tekivät yhteistyötä yhdessä Euroopan suurimmista poliittisista kokonaisuuksista seuraavien neljän vuosisadan ajan. . Kun kuningatar Jadwiga kuoli vuonna 1399, Puolan kuningaskunta joutui hänen miehensä yksinomaiseen omaisuuteen.

Luettelo Puolan presidenteistä

Täytyy valitettavasti ottaa huomioon se mahdollisuus, että tuollaisessa tilanteessa, jossa sadattuhannet ihmiset ovat liikkeellä, voi olla pieniä joukkoja, jotka puolin ja toisin tahallisesti hakevat väkivaltaisia yhteenottoja provokaation kautta, Tuomioja muistuttaa.

Tavoite on saada sopimus tehtyä

Tuomiojan mukaan vapaakauppa- ja assosiaatiosopimukseen sitoutuminen tarkoittaa sitä, että Ukrainalta täytyy täyttää sopimuksen vaatimat edellytykset.

Voitoistaan ​​huolimatta mongolit eivät saaneet pysyvää hallintaansa Puolan maihin. Ögedei-khanin kuolema vuonna 1241 johti mongolien joukkojen vetäytymiseen takaisin Mongolien valtakuntaan osallistuakseen kurultaihin, poliittiseen kokoontumiseen, joka on välttämätön peräkkäisyyden päättämiseksi. Tämä vetäytyminen säästi Puolan välittömältä lisätuhoilta, vaikka mongolien hyökkäyksen uhka kesti vuosikymmeniä.

(RKP) ilmoitti 7. syyskuuta, ettei se aio asettaa omaa ehdokastaan vaaleissa. Puoluehallitus teki asiasta päätöksen yksimielisesti. RKP ei myöskään aio asettua tukemaan mitään yksittäistä ehdokasta.

Kompromissina syntynyt vaalitapa ei täysin tyydyttänyt ketään, ja useimmat puolueet tekivätkin vuosikymmenien aikana ehdotuksia sen muuttamiseksi. Tavoitteiden ristiriitaisuuden vuoksi yhteisymmärrystä ei kuitenkaan saavutettu. 1970-luvulla alkoivat voimistua vaatimukset kansalaisten välittömän vaikutuksen lisäämisestä presidentinvaaliin, ja vuonna 1987 suoritetussa valtiosäännön tarkistuksessa päädyttiin sekajärjestelmään, suoran ja välillisen vaalin yhdistelmään. oli mahdollisuus valita presidentti suoralla kansanvaalilla. Kun kuitenkaan kukaan ehdokas ei saanut yli 50 % äänistä, valinta siirtyi valitsijamiesten kokoukselle, sillä kansanvaalin yhteydessä toteutettiin myös valitsijamiesten vaalit. Heidän voidaan siis katsoa suorittaneen vaalin ”toisen kierroksen”. Tällaisen vaalitavan uskottiin jo alun perin olevan käytössä vain tämän ainoan kerran. Professori mukaan presidentinvaalin muuttumista puoluepoliittisesta vaalista henkilövaaliksi osoitti selvästi se, että valitsijamiesten vaalikampanja jäi täysin presidenttiehdokkaiden kampanjoinnin varjoon eivätkä valitsijamiehet tosiasiassa käyneet juuri lainkaan vaalitaistelua.


Puolan presidentti: Kommentit Ukrainan aseistamisen ..

(kesk.) ilmoitti halukkuutensa presidenttiehdokkaaksi 21. kesäkuuta 2023. Hän alkoi kerätä kannattajakortteja presidentinvaaleihin valitsijayhdistyksen avulla. 15. syyskuuta Rehnin valitsijayhdistys ilmoitti keränneensä tarvittavat 20 000 kannattajakorttia. Keskustan puoluehallitus päätti asettua tukemaan Olli Rehnin ehdokkuutta kokouksessaan elokuun 2023 alussa. Myös keskustan ylimääräinen puoluekokous valitsi Olli Rehnin keskustan presidenttiehdokkaaksi syyskuun lopussa.

Puolan presidentti teki juuri sen, mitä koko EU pelkäsi

800-luvulla Masoviassa asui ehkä Masovian heimo, ja se liitettiin Puolan valtioon 10. vuosisadan toisella puoliskolla Piast-hallitsija Mieszko I:n alaisuudessa. Puolan pirstoutumisen seurauksena Puolan hallitsijan kuoleman jälkeen. Bolesław III Wrymouth, vuonna 1138 Masovian herttuakunta perustettiin, ja 1100- ja 1300-luvuilla se liittyi tilapäisesti useisiin viereisiin maihin ja kesti preussilaisten, jotvingien ja ruteenien hyökkäykset. Suojellakseen sen pohjoisosaa Masovian Conrad I kutsui saksalaiset ritarit vuonna 1226 ja myönsi heille Chełmnonin maan.

Presidentti Niinistö viralliselle vierailulle Puolaan

Pyrkimykset yhdistää Puola saivat vetoa 1200-luvun lopulla, kun herttua Przemysł II:n lyhyt kuninkaallinen hallitus vuonna 1295 merkitsi monarkian lyhytaikaista palautumista. Vasta Władysław I Kyynärpään nousu vuonna 1320 edistyi huomattavasti kohti yhdistymistä. Hänen poikansa, Casimir III Suuri, hallitsi vuosina 1333–1370, vahvisti ja laajensi merkittävästi Puolan kuningaskuntaa, vaikka tappiot, kuten Sleesia, jatkuivat.

Puolan presidentti Duda valittiin jatkokaudelle äärimmäisen ..

Valitsijamiehet kokoontuivat johdolla 15. tai sen ollessa sunnuntai, seuraavana päivänä valitsemaan presidentin eduskunnassa. Laki valitsijamiesvaalista vuodelta 1924 määräsi, että presidentti valittiin maan pääkaupungissa, ellei valtioneuvosto ollut joutunut olosuhteiden pakosta toisin päättämään. Pääministerillä oli vaalitoimituksen johtajana valta määrätä, ketkä saivat olla eduskuntatalossa valitsijamiesten kokouksen aikana. Kokouksen alussa pidetystä nimenhuudosta poissa ollut valitsijamies menetti oikeutensa osallistua äänestykseen; toisaalta yhden tai useammankaan valitsijamiehen poissaolo ei estänyt vaalin toimittamista. tapahtui kirjoittamalla presidentiksi halutun henkilön (suku)nimi paperilippuun, joka taitettuna pudotettiin uurnaan. Valitsijamiehet äänestivät aakkosjärjestyksessä vaalipiireittäin. Vuonna 1982 äänestys tapahtui ensimmäistä kertaa äänestyskopissa. Ääntenlaskijoina toimivat pääministerin tähän tehtävään kutsumat henkilöt, yleensä suurimpien puolueiden edustajat, ja äänet luettiin viiden äänestyslipun sarjoissa. Jos joku ehdokkaista sai ensimmäisessä äänestyksessä enemmän kuin puolet äänistä, hän oli valittu. Muussa tapauksessa suoritettiin toinen äänestys. Jos kukaan ei toisessakaan äänestyksessä saanut ehdotonta äänten enemmistöä, suoritettiin vielä kolmas äänestys, jossa oli äänestettävänä ainoastaan kaksi toisessa äänestyksessä eniten ääniä saaneista ehdokkaista. Valitsijamiesten valtuutus päättyi presidentin astuessa toimeensa; tällä varauduttiin siihen mahdollisuuteen, että presidentiksi valittu henkilö olisi kuollut tai menettänyt ennen virkaanastumistaan.