SM-liigan voittajat saavat kultamitalit ja vuodeksi Kanada-maljan
Tappara voitti edellisen Liiga-kauden 2023-24 päätteeksi kolmannen peräkkäisen mestaruutensa. Vastassa finaaleissa oli Pelicans, kuten myös edellisenä keväänä, ja jälleen tamperelaiset voittivat sarjan 4-1. Kyseessä oli ensimmäinen kerta sitten vuosituhannen vaihteen, kun Liigassa onnistuttiin voittamaan mestaruus kolme kertaa peräkkäin. Viimeksi tempussa onnstui TPS 1999-01. Muutenkin Tapparan "menestysdynastia" on ollut vertaansa vailla: joukkue on edennyt välieriin peräti 11 kertaa peräkkäin ja niistä 9 finaaleihin.
Jääkiekon miesten Mestiksen tamperelaisseura Koovee ei ilmoita vielä aikooko se tavoitella nousua SM-liigaan, jonne Mestiksen voittajalla on päästä keväästä 2025 eteenpäin voittamalla karsinnassa SM-liigan viimeiseksi jääneen joukkueen.
Racing Amatööriohjastajien SM-liigan finaali oli tänä vuonna äärimmäisen tasainen! Kärkikolmikko saapui voittajakehään tasapisteissä. Sääntöjen mukaisesti kilpailu ratkesi sijoituksia tarkastelemalla. Tasapistetilanteessa ensisijaisesti ratkaisee voittojen määrä, sitten kakkossijojen, jne.
SM-liigan maalipörssin voittaja siirtyy Sveitsiin
Suosikki tällä kaudella on Tappara kertoimella 3,5. Seuraava joukkue jonossa on myös Tampereelta eli Ilves kertoimella 4,0. Taistelussa mestaruudesta onkin Jukurit ja HIFK kertoimella 6,0.
SM-liigasta voidaan lyödä esimerkiksi seuraavanlaisia vetoja: 1X2, tasapeli, koti- tai vierasjoukkueen voitto. Tuplamahdollisuudessa veikataan kahta eri vaihtoehtoa. Ja jos alle- ja ylivedot eivät ole vielä tuttuja vetotapoja, lyödään niissä vetoa esimerkiksi siitä, kuinka paljon maalien kokonaismäärä tulee olemaan. Voit lukea enemmän , niin saat tietää miten voittaa.
– Tottakai kaikki joukkueet ovat tähän astikin lähteneet voittamaan jokaista otteluaan ja tavoittelemaan sarjan ykköstilaa, mutta SM-liigan avaaminen tuo lisäbuustia toimintaan, Kuusela toteaa.
Kuten tuosta linkistä selviää, myös Ilta-Sanomat on ehdottamassa Suomen jääkiekkoon 10 10 joukkueen pääsarjaa. Sitä on ainakin Jatkoajan forumilla paljon ehdoteltu. 20 joukkueen SM-liiga jakautuisi siis kahteen kymmenen joukkueen sarjatasoon niin, että kaikki molemmissa sarjatasoissa pelaavat seurat kuuluisivat samaan kattojärjestöön. Tiedä sitten, olisiko kahdeksan joukkueen pudotuspelit turhan radikaali, mikäli runkosarja pelattaisiin vain kymmenen joukkueen voimin. Pitäisikö tuossa tapauksessa mieluummin päästää runkosarjan kaksi parasta suoraan välieriin ja joukkueet saman sarjatason sijoilta 3-6 puolivälieriin? Saataisiin ainakin enemmän panosta runkosarjaan. A-liigan kymmenes ja B-liigan voittaja vaihtaisivat keskenään automaattisesti liigatasoa seuraavaksi kaudeksi, kun taas A-liigan yhdeksäs pelaisi liigatasonsa karsinnoissa B-liigan sijoille 2-6 sijoittuneiden kanssa. A-liigan yhdeksäs ja B-liigan toinen pääsisivät suoraan karsintojen välieriin, kun taas muut aloittaisivat puolivälieristä. Ja jos B-liiga olisi alaspäin avoinna, voisi kyseisen liigan kymmenes pelata liigatasonsa karsinnoissa alemman sarjan parhaan/parhaimpien kanssa.
Tuossa siis hieman seassa myös omia viritelmiäni sen pohjalta, mikäli jääkiekon SM-liiga olisi joskus 20 joukkueen kaksiportainen liiga. Mutta aika näyttää, minkälaisia muutoksia ajan saatossa tulee jos on tullakseen.
Digian tekoäly-ennuste jääkiekon SM-liigan voittajasta päivittyi
1975: Tappara
1974: HIFK
1973: Jokerit
1972: Ilves
1971: Ässät
1970: HIFK
1969: HIFK
1968: KooVee (Tampere)
1967: RU-38 (Pori)
1966: Ilves
1965: Karhut (Pori)
1964: Tappara
1963: Lukko
1962: Ilves
1961: Tappara
1960: Ilves
1959: Tappara
1958: Ilves
1957: Ilves
1956: TPS
1955: TBK (Tampere)
1954: TBK
1953: TBK
1952: Ilves
1951: Ilves
1950: Ilves
1949: Tarmo (Hämeenlinna)
1948: Tarmo
1947: Ilves
1946: Ilves
1945: Ilves
1944: Mestaruudesta ei pelattu sodan vuoksi.
1943: KIF (Helsinki)
1942: Mestaruudesta ei pelattu sodan vuoksi.
1941: KIF
1940: Mestaruudesta ei pelattu sodan vuoksi.
1939: KIF
1938: Ilves
1937: Ilves
1936: Ilves
1935: HJK (Helsinki)
1934: HSK (Helsinki)
1933: HSK
1932: HJK
1931: TaPa (Tampere)
1930: Mestaruudesta ei pelattu leudon talven vuoksi.
1929: HJK
1928: Viipurin Reipas
Luettelo jääkiekon SM-mitalisteista
Kiekko-Espoo aikoo hakea SM-liigan lisenssiä jo ensi kaudeksi, sillä tulevana keväänä ei vielä järjestetä karsintoja. Kauden 24–25 voittajaksi on yleisesti nostettu Jokerit vaikka yhtäkään sen sesongin ottelua ei ole vielä pelattu.
Jääkiekon SM-sarja ja SM-liiga vuosi vuodelta
Tuli tossa kehiteltyä seuraavanlainen malli, mikäli siirryttäisiin 10 10 joukkueen kaksiportaiseen jääkiekon SM-liigaan:
Molemmilla sarjatasoilla pelattaisiin kymmenen joukkueen kuusinkertainen runkosarja. Näin kukin joukkue pelaa 54 ottelua. Tämän perusteella A-liigan kuusi parasta pääsevät pudotuspeleihin ja yhdeksäs pelaa liigatasonsa karsinnoissa B-liigan sijoille 2-6 sijoittuneiden joukkueiden kanssa. A-liigan kymmenes ja B-liigan voittaja vaihtavat keskenään seuraavaksi kaudeksi suoraan liigatasoa. B-liigan kymmenes pelaisi oman liigansa karsinnoissa, mikäli alempaa suinkin löytyy potentiaalisia nousuehdokkaita.
A-liigan pudotuspeleissä pelattaisiin ottelupareittain puolivälierät, välierät ja finaali. Runkosarjan kaksi parasta pääsevät suoraan välieriin, kun taas joukkueet sijoilta 3-6 aloittavat puolivälieristä. Otteluparit määräytyvät runkosarjasijojen mukaan. Puolivälieristä voittajat jatkavat välieriin, hävinneet kesälomille. Välieristä voittajat puolestaan jatkavat finaaliin ja hävinneet lomille. Finaalin voittaja palkittaisiin mestaruuslaatoin ja -pokaalilla sekä pudotuspelien pääpotilla. Laatat olisivat pysyviä ja henkilökohtaisia. Pokaali myönnettäisiin seuraavan liigakauden runkosarjan päätökseen asti. Pääpotti myönnettäisiin mestariseuran omaan käyttöön.
A-liigan karsinnoissa pelattaisiin alkusarja, välierät ja finaali. Alkusarjassa joukkueet jaetaan kahteen kolmen joukkueen lohkoon. Kummankin lohkon sisäisesti pelattaisiin kaksinkertainen sarja. Näin jokainen osallistuva joukkue pelaisi neljä ottelua. Tämän perusteella molempien lohkojen kaksi parasta jatkavat karsintojen välieriin. Kolmoset jäävät kesälomille.
Välierissä lohkojen voittajat kohtaisivat toisen lohkon kakkosen. Otteluparien voittajat etenisivät finaaliin, jonka voittaja pelaisi seuraavan kauden A-liigassa. Muut osallistuneet pelaisivat vastaavan kauden B-liigassa.
B-karsintojen formaatti riippuisi hyvin pitkälti siitä, kuinka monta joukkuetta alempaa on pyrkimässä ylemmäs. Jokaisen jääkiekon SM-liigan B-tasollekin pyrkivän tulee osoittaa täyttävänsä liigakriteerit esimerkiksi talouden ja halliolosuhteiden kautta, jotta karsinnat voitaisiin pelata. Jos mukana on kolme parasta alemman sarjan joukkuetta, aloitettaisiin karsinnat välierillä. Välieristä voittajat menisivät finaaliin, jonka voittajalle aukeaisi mahdollisuus nousta jääkiekon SM-liigan B-tasolle.
Tiedä sitten, saiko tästä kukaan mitään tolkkua. Toivottavasti nyt ainakin joku edes sai itseni lisäksi. Mutta tämmösellä mallilla voitaisiin lähteä liikkeelle, mikäli kaksiportainen jääkiekon SM-liiga joskus tulisi.
Suomi-kiekon ennätykset ja tilastot
Voitaisiin myös peluuttaa 12 joukkueen A-liigaa per kausi ja 10 joukkueen B-liigaa per kausi. Molemmissa liigoissa olisi kuusinkertainen runkosarja. Kaikki A-liigan joukkueet pelaisivat näin 66 ottelua ja B-liigassa 54 ottelua. Tämän perusteella A-liigan seitsemän parasta joukkuetta etenisivät pudotuspeleihin. Yhdestoista menisi puolestaan liigansa karsintoihin B-liigan sijoille 2-6 sijoittuneiden joukkueiden kanssa. A-liigan kahdestoista ja B-liigan voittaja vaihtaisivat seuraavaksi kaudeksi automaattisesti liigatasoa. Ja jos 22 joukkueen SM-liigan ulkopuolelta löytyy potentiaalisia nousuehdokkaita, järjestettäisiin niitä varten B-liigan karsinnat. Mukana olisi myös B-liigan kymmenes.
A-liigan pudotuspeleissä pelattaisiin ottelupareittain puolivälierät, välierät ja finaali. Runkosarjan voittaja pääsisi suoraan välieriin, kun taas sijoilta 2-7 edettäisiin puolivälieriin. Otteluparit määräytyisivät runkosarjasijojen mukaan. Puolivälierät pelattaisiin paras kolmesta niin, että ottelusarjojen ottelut 1 ja 3 pelattaisiin paremmin runkosarjassa sijoittuneiden joukkueiden kotikentillä. Muut kierrokset pelattaisiin paras seitsemästä niin, että ottelusarjojen ottelut 1, 2, 5 ja 7 pelattaisiin runkosarjassa paremmin sijoittuneiden joukkueiden kotikentillä. Puolivälieristä ja välieristä otteluparien voittajat jatkavat seuraavalle kierrokselle ja hävinneet lomille. Finaalin voittaja palkittaisiin mestaruuslaatoin ja -pokaalilla sekä pääpotilla. Laatat olisivat pysyviä ja henkilökohtaisia. Pokaali myönnettäisiin mestariseuralle seuraavan SMA-liigan runkosarjan päätökseen asti. Pääpotti myönnettäisiin mestariseuran omaan käyttöön.
A-liigan karsinnat aloitettaisiin kausittain kuuden joukkueen voimin. Ne jaettaisiin kahteen kolmen joukkueen lohkoon, joiden sisäisesti pelattaisiin kaksinkertaiset sarjat. Näin kukin seura pelaisi neljä ottelua. Tämän perusteella molempien lohkojen kaksi parasta jatkaisivat karsintojen välieriin.
A-karsintojen välierissä lohkojen voittajat kohtaavat toisen lohkon kakkosen. Paras seitsemästä. Otteluparien voittajat finaaliin. Paras seitsemästä. Finaalin voittaja pelaisi seuraavan liigakauden A-liigassa ja muut karsinnoissa pelanneet B-liigassa.
Melkosia viritelmiä kumpuaa. Mutta saapi nähdä, mihin suuntaan suomalainen jääkiekko kehittyy. Vaikka pudotuspelit tuovat oman mausteensa jääkiekkoon, toivoisin runkosarjallekin arvoa. Tämän lisäksi joukkueilla pitäisi olla mahdollisuus nousta/pudota eri sarjatasojen välillä.