Koripallon EM-karsintaottelu Suomi - Georgia


Koripallo on jäänyt Suomessa viime vuosikymmeninä usein monen muun urheilulajin varjoon. Suomalainen koripalloilu herättää kuitenkin nykyään kiinnostusta enemmän kuin koskaan ennen. Yhtenä syynä on varmasti se, että suomalainen koripalloilu menee vauhdilla eteenpäin. Osoituksena koripalloilun kehityksestä on etenkin Susijengin viimeaikainen menestys kansainvälisissä kisoissa. Toisaalta myös kotimaisen Korisliigan ottelut niin miesten kuin naistenkin sarjassa kiinnostavat ihmisiä yhä enemmän.


EM-kisat tulevat kuitenkin näkymään ja kuulumaan muuallakin kuin kisahallin lähistöllä. Helsingin ydinkeskustan kansalaistori tulee muuttumaan EM-kisojen ajaksi koripallon tapahtumakeskukseksi ja Suomen suurimmaksi kisastudioksi. Tapahtumakeskukseen kutsutaan aamupäivästä koululaisia viettämään liikunnallista päivää koripallon ja oheisaktiviteettien parissa. Illalla taas kansalaistorista tulee suuri kisastudio, kun Susijengin ottelut näytetään isolta näytöltä.

Sotien jälkeen koripallo kärsi Suomessa talousvaikeuksista. Vuonna 1946 maa oli jo lähtemässä , mutta joutui lopulta vetäytymään taloudellisten syiden takia. Kaksi vuotta tämän jälkeen Suomeen saapuivat , jotka levittivät koripalloa muualle maahan. Maahan saapuneesta ryhmästä jäi Suomeen.

Hartwall mukana tukemassa suomalaista koripalloa

perustettiin helmikuussa 1939 kerhohuoneistossa. Pari kuukautta aikaisemmin oli päättänyt ottaa koripallon omaan ohjelmistoonsa. Koripallotoimintaa pyörittivät maassa siis samanaikaisesti kaksi liittoa. Kun selvyyttä asiaan ei ehditty saada ennen , päätti Pesäpalloliitto lähettää oman joukkueensa EM-kilpailuihin. Ensimmäisissä EM-kilpailuissaan Suomi hävisi kaikki seitsemän otteluaan. Suurimman tappion, 112–9, maa koki vastaan. Kisojen jälkeen Pesäpalloliitto luopui koripallotoiminnasta ja vastuu toiminnasta siirtyi Koripalloliitolle.

Kentässä on viivoilla merkittynä esimerkiksi sivurajat, keskiraja, keskiympyrät, vapaaheittoviivat, kolmen sekunnin alueen viiva ja kolmen pisteen heittoalueen viiva. Kansainvälisessä koripallossa vapaaheittoviiva on 5,80 metrin etäisyydellä päädystä, kolmen sekunnin alue on päädyn ja vapaaheittoviivan välillä 4,90 metriä leveä, ja kolmen pisteen heittoalueen viiva on suurimmaksi osaksi 6,75 metriä korista mutta reunoilla lähempänä. Kolmen sekunnin alueen sisäpuoli on maalattu yksiväriseksi.

Koripallokentän alusta on yleensä lakattua . Kansainvälisen koripalloliiton säännöissä kentän mitat ovat 28 × 15 metriä. :ssa kenttä on hiukan suurempi, 29,5 × 15,2 metriä.

Suomesta on viimeisten vuosien aikana kasvanut kansainvälisten koripallokenttien väriläiskä, ja etenkin Susijengin fanit ovat herättäneet ihastusta koko Euroopassa. Fanit ovat kiertäneet ahkerasti joukkueen matkassa, ja susien ulvonta on täyttänyt monien koripallokenttien katsomot. On selvää, että tulevat EM-kisat herättävät innostusta suomalaisten korisfanien keskuudessa yhä enemmän lajia kohtaan. Sen lisäksi kisat tulevat varmasti synnyttämään monia uusia faneja niin Susijengille kuin koko suomikorikselle.


Naisten koripallon EM-kilpailuita pelataan Espoossa vuonna 2027.

Kun koripallon EM-kisojen alkulohkon pelit pelataan Helsingissä ensi elo-syyskuussa, Suomen Koripalloliitolla yhdessä EM-kisaorganisaation kanssa on paljon suunnitelmia faneille kohdistetuista palveluista. Tavoitteena on tehdä EM-kisoista unohtumaton kokemus ja elämys niin itsenäisyyden vuosipäivää juhlivalle Suomelle kuin ulkomaalaisille kisaturisteillekin. Samalla halutaan jatkaa Susijengin huimaa tarinaa ja jättää vaikuttava perintö koko suomalaiselle koripalloilulle.

EM-kisat tulokset, Koripallo Eurooppa

Susijengin kanssa samassa alkulohkossa pelaava Serbia on koripallon EM-kisojen suurin voittajasuosikki ja muitakin kivikovia koripallomaita kisoissa nähdään. Serbian voitto ei tietenkään ole kirkossa kuulutettu ja realistisiin turnausvoittajiin kuuluvat myös Ranska, Slovenia, Espanja sekä Kreikka. Jokainen näistä yhdistelmistä pursuaa NBA-vetoista tähtiloistoa. Katsastetaan hieman tarkemmin, mistä lähtökohdista Serbian vanavedessä porskuttava nelikko lähtee EM-kisoihin.

Koripallon EM-kisat 2025 – Otteluohjelma, Susijengi ja televisiointi

Miesten koripallon sarjoissa ylin sarja on siis Korisliiga, jota seuraavat miesten koripallon divisioonat aina neljännelle sarjatasolle asti. Aiemmin valtakunnallisella tasolla pelattiin myös Suomi-sarjaa, joka oli toinen sarjataso Korisliigan jälkeen. Kun kahden ylimmän sarjan väliin perustettiin vähitellen divisioonia, Suomi-sarja tippui kaudelle 1983–1984 maan neljänneksi sarjatasoksi. Nykyään se on kokonaan lakkautettu.

Koripallon EM-kisat 2025: Joukkueet, otteluohjelma, vedonlyönti & TV

− On tämän koripallosukupolven unelmien täyttymys, että voimme viidenkymmenen vuoden jälkeen pelata taas EM-koripalloa Suomessa. Pääsemme tarjoamaan kotikentällä kaikille suomalaisille ja koripalloyhteisölle niitä kokemuksia, joista joukkue ja mukana matkustaneet fanit ovat päässeet viime vuosina osallisiksi, riemuitsi Susijengin päävalmentaja Henrik Dettmann Münchenissä päätöksen tultua julki.

Koripallon EM-kisat 2025 pelataan neljässä eri maassa 27

− On tämän koripallosukupolven unelmien täyttymys, että voimme viidenkymmenen vuoden jälkeen pelata taas EM-koripalloa Suomessa. Pääsemme tarjoamaan kotikentällä kaikille suomalaisille ja koripalloyhteisölle niitä kokemuksia, joista joukkue ja mukana matkustaneet fanit ovat päässeet viime vuosina osallisiksi, riemuitsi Susijengin päävalmentaja Henrik Dettmann Münchenissä päätöksen tultua julki.