Presidentinvaalit 2024 – Ehdokkaat esittelyssä
Vuoden 2024 alussa Suomen itsenäiselle tasavallalle valitaan 22. kertaa presidentti, kun poikkeusmenettelytkin lasketaan mukaan. Ennen alkuun pääsyä oli alle kahdessa vuodessa valittu jo kahdesti kotimainen valtionhoitaja ja kertaalleen saksalainen kuningas, jota kaikkien osapuolten helpotukseksi ei kuitenkaan ehditty kruunata.
Seuraavassa käydään läpi, kuinka pienistä marginaaleista ja poliittisista ryhmittymistä presidentin valinta oli usein kiinni, ennen kuin vitsiniekat saattoivat vuonna 1978 kysyä yhdeksän puolueen yhteisehdokkaasta: ”Kenen Kekkonen on paras Kekkonen?!” paneudutaan suorien kansanvaalien aikaan. Vaikka uusi vaalitapa muutti paljon, jatkuvuuksia vanhaan valitsijamiesten valtakauteen löytyy yllättävän paljon.
Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) asettuu ehdolle tammikuun 2024 presidentinvaaleissa. Haaviston lisäksi ehdokkuutensa on vahvistanut Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo. Nykyinen presidentti Sauli Niinistö ei enää ole ehdolla.
Presidentinvaalit – Suomi pilalle
Stubb sai 98 663 ääntä enemmän kuin Haavisto toisella kierroksella. Ero on pienin toisen kierroksen äänissä sen jälkeen, kun tasavallan presidentti on valittu suoralla, tarvittaessa kaksivaiheisella kansanvaalilla vuodesta 1994 lähtien.
Yhtä kaikki voidaan kuitenkin puhua jopa demokratian sabotointiyrityksistä, koska demokratia perustuu puhtaasti sananvapaudelle ja mielipiteistä neuvottelemiselle, joiden kautta yritetään löytää mahdollisimman paljon hyötyä kaikille osapuolille aiheuttava ratkaisu. Aina se hyöty ei välttämättä kohdistu juuri omalle kohdalle, mutta kun päätöksenteon kohteina olevia asioita on tuhansia, on usein pakko tehdä ratkaisuja, jotka eivät kaikkia ehkä miellytä. Ei siitä kuitenkaan sen enempää, että pysytään aiheessa, joka nyt punnitsee presidentin näkemyksien suhdetta sananvapauteen ja sen ilmaisemiseen, näin monimutkainen ollakseni.
Tutustu kaikkiin presidentinvaalien 2024 ehdokkaisiin ennen äänestyspäätöksen tekemistä. Lue ehdokkaiden haastattelut ja kuinka he vastaavat Avun Kohtuuton vaalitentti -sarjan odottamattomiin ja yllättäviin väitteisiin.
Presidentinvaaleissa 2024 ulkosuomalaisten äänestysvilkkaus kasvoi sekä 2018 presidentinvaaleihin että 2023 eduskuntavaaleihin verrattuna. Äänestysaktiivisuus oli oikeusministeriön mukaan 16.1 prosenttia ensimmäisellä kierroksella ja 16.5 prosenttia toisella kierroksella. Vuoden 2018 presidentinvaaleissa äänestysprosentti oli 13.3 prosenttia ja vuoden 2023 eduskuntavaaleissa 12.2 prosenttia.
Seuraava presidentinvaali toimitetaan sunnuntaina 27.1.2030
(suomi, englanti)
Vaalikampanjointi – erityisesti Pekka Haaviston presidentinvaalikampanjat, sosiaalinen media vaaleissa, yleiset teemat, kaupunkipolitiikka
Tasavallan presidentin vaalit 1919-1994
Suomen seuraava presidentti valitaan sunnuntaina 18.1.2024 ja nyt on aika valmistautua äänestämään. Täältä löydät kaikki artikkelimme presidentinvaaleista, ehdokkaiden haastattelut, analyysit, tausta-artikkelit, näkökulmat ja vaalikoneen, joka on toteutettu yhteistyössä Ylen kanssa.
Tietoa presidentinvaalista selkokielellä
On hyvä huomata, että alkanut vuosi on eräänlainen vaalien "supervuosi", sillä maailmalla järjestetään vaalit ainakin 60 maassa. Alkukesästä valitaan uudet eurokansanedustajat europarlamenttivaaleissa, jotka pidetään samanaikaisesti kaikissa EU-maissa. Myös Ison-Britannian parlamentin viisivuotiskausi päättyy viimeistään joulukuussa ja luultavasti vaalitkin pidetään vielä tämän vuoden puolella. 1,4 miljardin asukkaan Intiassa järjestetään keväällä parlamenttivaalit. Suomen lisäksi presidentinvaalit järjestetään mm. Yhdysvalloissa ja Venäjällä, ja Taiwan aloitti globaalin vaalivuoden ensimmäisten joukossa valitsemalla uuden presidentin tammikuun 13. päivä. Monilla näistä vaaleista on suuri kansainvälinen merkitys ja voikin olla, että Suomen presidentinvaalit eivät ole ensimmäisenä listalla, jos jokin valtio suunnittelee käyttävänsä resurssejaan ja aikaansa vaaleihin vaikuttamiseen. Globaalisti kiireinen vaalivuosi luo oman haasteensa myös sosiaalisen median alustoille, joiden tulisi pyrkiä suitsimaan disinformaatiota ja vaalihäirintää samalla, kun ne mukautuvat uusien tekoälyratkaisujen tuomiin mahdollisuuksiin ja uhkiin.
Presidentinvaali sunnuntaina 28.1.2024
Presidentinvaalien ensimmäinen kierros huipentuu vaalisunnuntain iltana 28.1.2024, kun äänestyspaikat sulkeutuvat, ennakkoäänien tulos julkaistaan ja vaalipäivän ääntenlaskenta alkaa. Kansalaiset seuraavat ääntenlaskennan etenemistä ja vaalituloksen ratkeamista televisiosta, radiosta ja erilaisista verkkopalveluista, kuten mediatalojen uutissivustoilta. Sosiaalinen media täyttyy kommenteista ja vaaleihin liittyvistä julkaisuista. Analyyseja tehdään, ja suomalaisille annetaan jatkuvasti päivittyvää tietoa tuloslaskennan etenemisestä. Ehdokkaiden ja asiantuntijoiden haastatteluja tarjotaan eri kanavissa pitkin iltaa. Kansalaiset voivat seurata tätä demokraattisen yhteiskunnan tärkeää perinnettä älylaitteiltaan siellä, missä sattuvatkin olemaan: kotisohvalla, työpaikalla, lomamatkalla tai vaikka lumitöissä.
Presidentinvaalit 2024 | Yle Areena
Jokainen äänioikeutettu voi käydä äänestämässä ennakkoon missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla. Presidentinvaalien 2024 ennakkoäänestys toteutetaan kotimaassa 17.-23.1.2024 ja ulkomailla 17.-20.1.2024. Mahdollisen toisen kierroksen ennakkoäänestys toteutetaan kotimaassa 31.1.-6.2.2024 ja ulkomailla 31.1.-3.2.2024.