Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut


Pelien alkamisajat määritetään virallisesti puolivälierien jälkeen.

Välierien voittajat etenevät turnauksen loppuotteluun, hävinneet joukkueet pelaavat pronssiottelussa.
Kaksi viimeiseksi sijoittunutta joukkuetta karsiutuvat sarjatasoa alemmaksi 2023 IIHF Jääkiekon MM-kisojen 1-Divisoonan A-lohkoon.
Otteluista saa pisteitä seuraavasti:
Jos ottelu on tasan varsinaisen peliajan päätyttyä, pidetään kolmen minuutin tauko ja pelataan 5 minuutin jatkoaika.


Olen miettinyt sellaistakin kompromissia formaatiksi, joka tavallaan säilyttäisi myös pudotuspelit, mutta samalla saataisiin myös nuo mitalisijat ratkaistua. Tosin sen toteuttaminen voisi olla haastavaa.

Alkusarja vaikkapa niin kuin on vuodesta 2012 alkaen totuttu. Molempien lohkojen neljä parasta playoff-kierrokselle, jumbot tippuvat jääkiekon seuraaviksi MM-kisoiksi alemmalle sarjatasolle.

Playoff-kierroksella on neljä otteluparia, jotka muodostetaan lohkojen sisäisesti. Ykkönen vastaan nelonen ja kakkonen vastaan kolmonen. Jokaisessa otteluparissa pelataan yksi ottelu. Tämän perusteella otteluiden voittajat jatkavat mitalikarsintaan, kun taas hävinneiden joukkueiden turnaus päättyy.

Mitalikarsinnassa on siis kaksi joukkuetta molemmista alkulohkoista, yhteensä siis neljä maata. Maajoukkueet pelaavat kerran toisesta lohkosta mukaan tulleita maita vastaan. Saman lohkon maata vastaan ei pelata, mutta keskinäinen ottelu alkusarjassa jää voimaan. Näin ollen kukin maa pelaa mitalikarsinnassa kaksi ottelua, mutta jokaiselle maalle tulee kolme sarjataulukkoon vaikuttavaa ottelua. Tämän perusteella ykkönen pääsee suoraan finaaliin, kun taas kakkonen ja kolmonen pelaavat keskenään finaalikarsinnassa. Neljännen turnaus päättyy.

Finaalikarsinta kattaa joukkueiden välillä yhden ottelun. Sen voittaja etenee finaaliin. Tippunut maa saa pronssia.

Myös finaalissa pelataan yksi ottelu. Sen voittajalle myönnetään kultaa ja toiselle finalistille hopeaa.

Tämä formaatti olisi toisaalta ehkä vähän sekava ja siinä ottelumäärä yksittäistä maata kohtaan helposti nousisi. Finaalissa pelaavista maista toinen pelaisi 11 ottelua ja toinen 12 ottelua. Vaikka siis ottelumäärän kasvaminen ei tämän suurempaa olekaan, sitä tuskin toivotaan tämänkään vertaa. Ja muutakin sekavuutta saatetaan kokea olevan mukana, jos tällainen formaatti toteutuisi.

Kyllä pudotuspelit ovat arvokisojen(kin) suola ja hienous jääkiekossa.

Puhe pronssin voittamisen mukavuudesta hopeaan / finaalin häviämiseen verrattuna nyt on iänikuista urheiluun kuuluvaa retoriikkaa, jolla tuodaan esiin mitalisijan arvoa saavutuksena kaikesta huolimatta ja lohduttaudutaan suurimman voiton karattua. Onhan se finaalin häviäminen usein katkerin paikka - silti toiseksi paras on aina parempi kuin kolmanneksi paras, ja hopea enemmän kuin pronssi. Esim. Torinon hopea on kaikessa katkeruudessaankin hienompi ja kovempi saavutus Suomen jääkiekkomaajoukkueelle kuin muissa kisoissa voitetut olympiapronssit.

Matemaattisesti saataisiin yhdet arvokisat joka vuosi, jos MM-kisat pelattaisiin parittomina vuosina ja World Cup parillisina ei-olympiavuosina. Käytännössä tuollaisen järjestelmän toteuttaminen voi sitten olla (kabinettiväännöissä) vaikeampaa.

Malline:Jääkiekon maailmanmestarit

Kisaliput jääkiekon MM-kisoihin ovat erittäin haluttuja ja myyntiin ne tulevat usein jo kuukausia ennen kisojen alkua. Fanit ympäri maailman matkustavat kannustamaan omia joukkueitaan ja luomaan upeaa tunnelmaa katsomoihin.

Toki siis perinteen takia ymmärrän, että kolme parasta halutaan palkita. Ja alun perin itselleni oli ihan okei, että myös pronssipeli pelataan. Teemu Selänteen kommentti vuoden 2008 jääkiekon MM-pronssipelin jälkeen pisti kuitenkin miettimään. "On mielekkäämpää voittaa pronssi kuin hävitä hopea." Onhan se ilman muuta kova juttu, kun pääsee kolmen parhaan joukkoon ja sen kautta mitaleille, sitä en kiistä. Mielestäni olisi kuitenkin hyvä koittaa jotekin korostaa mitalisijojen oikeaa arvojärjestystä. Kulta olisi ykkösjuttu, hopea kakkosjuttu ja pronssi kolmosjuttu. Nykyformaatilla tämä tuntuu helposti vääristyneen ainakin hopean ja pronssin kohdalla. Jos halutaan kolme parasta noin palkita, voisi jääkiekossa suorittaa sen mieluummin sarjamuotoisena. Vaatisi kylläkin siis MM-kisoihin helposti sen, että on ylempi ja alempi lohko ja molempiin nykyjoukkuemäärällä kahdeksan maata kerrallaan. A-lohkossa kamppailtaisiin mitalisijoista ja putoamisesta B-lohkoon, jossa puolestaan kamppailtaisiin noususta A-lohkoon ja putoamisesta alemmas. Tähän kohtaan on varmasti helppo vääntää, että kyseisessä mallissa olisi vain puolella nykyiseen verrattuna mahdollisuudet mestaruuteen lähtökohtaisesti. Mielestäni sarjamuotoisesti pelaamalla voitaisiin paremmin pystyä ylläpitämään sitä mitaleiden arvojärjestystä kuin kuuluisi. Kakkossijasta pitäisi enemmän olla ylpeä kuin kolmossijasta, vaikkakin molemmat kovia sijoituksia ovatkin.

Mielessäni olen miettinyt sitä, kuinka usein jääkiekon arvokisat voitaisiin peluuttaa ainakin maajoukkueiden osalta. Parittomina vuosina MM-kisat, talviolympialaisten yhteydessä olympiaturnaus ja muina vuosina maailmancup. Ongelmaksi saattaisi tosin tulla helposti se, että maailmancup ja MM-kisat osuisivat toisinaan saman kauden kohdalle. Maailmancup mielletään kai helposti syysturnaukseksi ja MM-kisat kevätturnaukseksi. Kun jääkiekkokausi aloitetaan syksyllä ja päätetään keväällä, väkistäenkin tuo mainitsemani "ongelma" tulisi toisinaan vastaan, vaikkakin nuo turnaukset siis eri vuosien puolella pelataan.

Tuosta pronssipelistä tuli muuten mieleen se, että sen oli ilmeisesti tarkoitus poistua jo tämän vuoden MM-lätkästä. Kalervo Kummolalta oli tullut perusteluksi esimerkiksi se, että loppujen lopuksi vain mestarit muistetaan. Mutta aika näyttää, poistuuko pronssipeli MM-lätkästä joskus ja muutetaanko kolmen parhaan ratkaisemista jossain vaiheessa suuntaan tai toiseen.

On ihan positiivinen yllätys, että tuohon ensimmäiseen ehdotukseeni sarjajärjestelmästä suhtaudutaan noin myötämielisesti. Ja tuota 14 joukkueen pääsarjaa on käsittääkseni kaavailtukin joskus ihan IIHF:n taholta. Vuoden 2012 kisoihin oli ilmeisesti tarkoitus tulla ehdottamasti 14 maan pääsarja, mutta jostain syystä jäi toteutumatta. Jatkoajan keskustelupalstalla puolestaan on tässä hiljattain haihateltu, että pääsarja laajenisi peräti 20 maan turnaukseksi. Varsinkin alkuvuosina tasoerot olisivat varmasti huomattavampia isompien ja pienempien välillä, mutta tiedä sitten josko ajan saatossa hännänpäät pääsisivät lähemmäksi ainakin keskikastin maita tasoeron suhteen.

Saattaa tuntua saman asian jankuttamiselta, mutta otanpa silti vielä puheeksi. Mielestäni siis kolmen parhaan joukkueen palkitseminen sijoitustensa pohjalta toimisi paremmin silloin, kun niistä sijoituksista pelataan sarjamuotoisesti. Pudotuspelit puolestaan toimisivat varsinkin sanansa varsinaisessa merkityksessä paremmin, jos vain finaalin voittaja palkittaisiin. Mietiskelin, josko ensin pelattaisiin sarjamuotoisesti kolmen parhaan joukkoon pääsemisestä ja sen jälkeen vielä kahdeksan parasta pelaisivat keskenään pudotuspelien herruudesta. Hankala kylläkin toteuttaa ainakin MM-kisojen kaltaiseen turnaukseen, toimisi varmaan paremmin jääkiekon SM-liigan kaltaisessa sarjassa. Tosin siinäkin siis parhaiten silloin, jos joukkueet kohtaisivat toisensa runkosarjan aikana yhtä monta kertaa, ja mieluusti ihan kotona ja vieraissa yhtä monesti.

Mutta mutta, katsokaamme mielenkiinnolla, mihin suuntaan esimerkiksi jääkiekon MM-kisat ovat kehittymässä. Formaattia on siinä silloin tällöin muokkailtu, joten mahdottomuus ei ole, että se vielä jotenkin muuttuisi.

Suomella on nyt kova vire menneillään olevassa turnauksessa. Seitsemästä alkusarjapelistä seitsemän täyden pisteen voittoa on kyllä kova saavutus. Jos sama vire jatkuu ja tuomaritoiminta pysyy yhtä puhtaana kuin tähän asti turnauksessa, en ihmettele, jos Suomi vaikkapa mestaruuden nappaisi. Mutta toivotaan, että ainakin mitaleille pääsisi, sen Suomi on vähintään ansainnut ainakin tähän mennessä saatujen näyttöjen perusteella. :)

Suomen miesten jääkiekkomaajoukkue, Leijonat, on voittanut MM-kullan neljä kertaa. Maailmanmestaruudet ovat tulleet vuosina 1995, 2011, 2019 ja 2022. Voit tutustua MM-kisojen mitalitaulukkoon .


Saksa pettyi – Kanada on jääkiekon maailmanmestari

En tiedä, onko tälle ketjulle tilausta, mutta ajattelin nyt näin ainakin ajankulukseni avata. Mitäs mieltä täällä ollaan jääkiekon MM-kisojen formaatista? Mikä olisi mielestäsi paras formaatti jääkiekon MM-kisoihin? On kritisoitu, että kisat järjestetään turhan usein. Toisinaan tulee kommenttia siitäkin, että pääsarjassa pelaa liikaa maita kerralla. Esimerkiksi 12 maan pääsarja per turnaus on koettu urheilullisesti paremmaksi, kun taas nykyisen joukkuemäärän (16) on sanottu nostaneen pienempien lätkämaiden tasoa.

Kun kisat pidetään joka vuosi, mielestäni jonkinlainen porsaanreikä on siinä, että kunkin vuoden kisaisännyys päätetään vuosikausia ennen kuin kyseinen turnaus edes pelataan. Vuonna 2009 Saksa sijoittui sijalle 15, mutta ei pudonnut sarjaporrasta alemmas oltuaan vuoden 2010 kisojen isäntämaa. Sijoilta 14 ja 16 sitten tippuivat maat alemmas seuraavaksi vuodeksi. Ja nyt vuoden 2016 kisoissa Saksa ja Ranska voivat sijoittua alkulohkossaan kahdelle viimeiselle sijalle, koska eivät voi tippua ollessaan vuoden 2017 kisojen isäntämaina. Jos Saksa ja Ranska olisivat tämän vuoden kisoissa lohkossaan kahdella viimeisellä sijalla, tippuisi alemmalle tasolle seuraavaksi vuodeksi vain toisen lohkon viimeinen. Tähän liittyen pitäisi mielestäni joka vuosi tiputtaa pääsarjasta aina kaksi heikointa maata alemmas ja nostaa alempaa kaksi parasta ylemmäs. Kun kaikki seuraavan vuoden turnauksen 16 maata ovat tällä tavoin selvillä, sovittaisiin näistä maista seuraavan vuoden isäntämaa. Pidetäänhän Euroviisutkin joka vuosi ja niidenkin järjestäjämaa päätetään vain noin vuosi ennen karkeloita, vaikka tosin onkin kestoltaan lyhyempi tapahtuma. Ellei onnistu, voitaisiin Jääkiekon MM-kisat pitää joka toinen vuosi. Siinä ajassa kuvittelisi saavan hoidettua isännyysasiat kuntoon.

Tuohon joukkuemäärään liittyen olen miettinyt kompromissin. Liittyen pääsarjan nykyiseen joukkuemäärään ja haaveiluun 12 joukkueen pääsarjasta voisi formaatti olla seuraava:

Pääsarjan kisat aloitetaan karsintasarjalla. Siihen osallistuvat maat, jotka sijoittuivat pääsarjan edeltävässä turnauksessa sijoille 11-14 ja vastaavalta vuodelta I-divisioonan kaksi parasta maata. Maat jaetaan kolmen joukkueen lohkoihin, joiden sisäisesti pelataan yksinkertainen sarja. Lohkojen voittajat etenevät turnauksen viralliseen alkusarjaan ja kolmoset tippuvat seuraaviin vastaaviin kisoihin divisioonaan I, jonka kaksi parasta nousevat pääsarjaan.

Viralliseen alkusarjaan pääsevät suoraan edeltävän turnauksen 10 parasta maata. Mukana on myös karsintojen kaksi parasta. Maat jaetaan kuuden joukkueen lohkoihin, joiden sisäisesti pelataan yksinkertaiset sarjat. Kummastakin lohkosta neljä parasta etenevät pudotuspeleihin ja kutoset aloittavat seuraavat vastaavat kisat pääsarjan karsinnoista.

Pudotuspeleissä pelataan ottelupareittain puolivälierät, välierät ja finaali. Otteluparit määräytyvät kullekin kierrokselle kuin nyt. Puolivälieristä voittajat etenevät välieriin, hävinneiden turnaus päättyy. Välieristä voittajat jatkavat finaaliin, hävinneiden turnaus päättyy. Finaalin voittaja palkitaan turnauksen pääpokaalilla ja mestaruuslaatoilla.

Pronssipelin poistamisella ja pelkästään mestarin palkitsemiseen omalla sijoituksellaan on monimuotoinen selitys. Kun varsinaisia, otteluparein pelattavia, pudotuspelejä pelataan, mielestäni on syytä palkita vain finaalin voittaja. Miksi finaalin häviämisestä pitäisi palkita? Tai jos tippuu välierissä, miksi siitä suorituksesta pitäisi saada palkinto? Alkuvuonna järjestetyissä jääkiekon U20 MM-kisoissa nähtiin, kuinka pronssipeli ei selvästikään napannut siinä pelaavia Ruotsia ja Yhdysvaltoja. Ja Sotšin talviolympialaisissa nähtiin jääkiekon välierissä, että Suomi löysäili välierässään. Mielestäni Suomella olisi voinut olla potentiaalia päästä finaaliin ja ehkä jopa mestaruuteen. Selvästi kuitenkin tuudittauduttiin mieluummin pronssipeliin. Esimerkiksi siinä nähtiin, kuinka pudotuspelien ja mitaldein oikea arvojärjestys vesittyy nykyisessä tavassa palkita kolme parasta maata.

Avaukseni siis kosketti formaattia miesten MM-lätkän pääsarjaan. Toki alempiakin sarjatasoja voi puolestani kommentoida ja jääkiekon muitakin MM-kisoja, jos asiallista kommentoitavaa löytyy.

Tšekki on jääkiekon maailmanmestari – Praha villiintyi mestaruudesta

Kuten Kiekkoareenan tyyliin kuuluu, päätimme ottaa tulevien jääkiekon maailmanmestaruuskilpailujen vedonlyönnin erityiskäsittelyyn tässä pitkässä artikkelissamme. Jääkiekon MM 2017 …